Keskustan Könttä vaatii ryhtiä venäläisten viisumijahkailuun: "Pääministeri johtaa hallitusta ja maata"
Keskustan kansanedustaja Joonas Könttä vaatii pääministeri Sanna Marinilta (sd) sanojen mukaista toimintaa venäläisten turistiviisumiasiassa.
– Puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään. Marinin pääministerinä ja SDP:n hallituksen suurimpana puolueena on otettava asiassa johtajuus. Korulauseet kansainvälisillä näyttämöillä eivät riitä, Könttä kertaa.
Marin puolestaan on julistanut haluavansa ”rajat kiinni” ja valitellut, että Suomessa ei ole viranomaista, joka määrittelisi kaikki venäläiset turvallisuusuhaksi.
Ymmärrettävästi ei, koska se olisi myös maan omien lakien ja oikeusvaltioperiaatteen vastaista.
– Näinhän se on, mutta lakeja voi muokata ja muuttaa. Pääministeri johtaa hallitusta ja maata, ja hänellä on vastuu sekä laajat toimintavaltuudet asiassa, kuten pandemiassa nähtiin, Könttä kommentoi.
Könttä muistuttaa, että Marinille puolueineen ei ollut ongelma kieltää koronaan vedoten kategorisesti esimerkiksi virolaisten maahantuloa, vaikka se rikkoi Schengen-säädöksiä paljon rankemmin, koska kyseessä olivat toisen EU-maan kansalaiset.
Puolustusvaliokunnan jäsen Könttä on varoittanut myös Venäjän mahdollisesti koventuvista toimista Ukrainassa sekä kehottanut seuraamaan niin sanottuja hiljaisia signaaleja maan sisältä.
– Ukraina on saanut otetta ja vallannut alueita takaisin. Venäjälle tämä on nöyryytys, ja ainoa logiikka on voitto hinnalla millä hyvänsä. Se voi tarkoittaa entistä pahempia raakuuksia siviilejä kohtaan ja aggressiivisempia sotatoimia, hän sanoo.
Hiljaisilla signaaleilla Könttä viittaa Venäjän sisällä nousevaan tyytymättömyyteen. Sen laajuudesta on vaikea saada luotettavaa tietoa, mutta Köntän mukaan muutokset hallinnossa voivat käynnistyttyään olla nopeitakin.
– Putinin kaatumista toivovat varmasti kaikki, mutta sitäkään ei tiedetä, millainen komento nousisi tilalle.
Köntän mukaan EU-sääntöjen taakse meneminen turistiviisumiasiassa on vastuun väistämistä, sillä jäsenmaista esimerkiksi Viro on tehnyt omat, käytännössä venäläisten turistiviisumit kieltävät päätöksensä.
Kaikki EU-maat eivät noudata unionin sääntöjä, mistä Unkarin ja Puolan toiminta on tunnetuin esimerkki. Schengen-säännöstö on kuitenkin EU:n peruskirjaa, ja Suomi sai useita huomautuksia sen tarpeettomasta ja pitkittyneestä rikkomisesta jo mainittuna korona-aikana.
Onko siis niin, että Suomenkin tulisi alkaa noudattaa EU:n sääntöjä vain silloin, kun se on itselle sopivaa ja edullista?
– Se olisi lyhyt tie, enkä tarkoita sitä. Esimerkiksi oikeusvaltioperiaate on täysin ehdoton. Nyt Ukrainassa ollaan kuitenkin sotatilassa, mikä eroaa suuresti EU:n normaalista arjesta. Vaikka EU:sta myöhemmin tulisi sanktioita, on se pieni hinta maksaa. Enkä ole lainkaan varma, että sanktioita tässä tilanteessa tulee – ja luulen, että myös Baltian maat ja Puola ovat perehtyneet asiaan, Könttä vastaa.
Hän korostaa, että yhteinen EU-päätös viisumiasiassa tarvitaan, mutta sen saamisessa voi kestää. Köntän mukaan turistiviisumit tulisi nähdä samanlaisena päätöksenä kuin Venäjään kohdistuvat pakotteet.
– Jokaisen venäläisen leimaaminen turvallisuusuhaksi tai syyttäminen sodasta ei tietenkään ole oikein tai toivottavaa, mutta uusien turistiviisumien lopettaminen olisi samanlainen viesti kuin pakotteet: että toimintaa ei hyväksytä ja sillä on kollektiivisia seurauksia.
Juttua muokattu klo 15.45: lisätty täsmennys Ukrainan sotatilasta.