Keskustan Kemppi tyrmää toisen korkeakoulututkinnon maksullisuuden – "Elitismi ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan"

Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi ei hyväksy ajatusta toisen korkeakoulututkinnon muuttamisesta maksulliseksi.

Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD ehdotti perjantaina julkaistussa maakohtaisessa raportissaan, että toisesta korkeakoulututkinnosta tehtäisiin Suomessa maksullinen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi raportin julkistustilaisuudessa, että ehdotusta kannattaa harkita.

Kemppi sanoo tiedotteessaan olevansa huolissaan hallituksen koulutuspolitiikasta.

– On täysin käsittämätöntä, että Suomen hienosta ja arvostetusta koulujärjestelmästä ollaan hallituspuolueiden puheenvuoroissa ja esityksissä tekemässä liukuhihnaa, josta vaihtoehdot ja yksilöiden tarpeet ollaan poistamassa minimiin, hän sanoo.

– Tällaiset koulutuksen umpikujat estävät kehityksen ja tuottavuusloikat. Keskusta vastustaa vaihtoehdottomuuden politiikkaa, Kemppi lisää.

Kemppi muistuttaa, että keskusta otti kantaa hallituksen koulutuspolitiikkaan puoluevaltuustossaan huhtikuussa.

Keskustan mukaan Suomen talous tarvitsee menestyäkseen korkeasti koulutettuja osaajia sekä kotimaasta, että ulkomailta.

Kemppi muistuttaa, että tulevaisuudessa syyt alanvaihtoon voivat olla yhä moninaisemmat. Kouluttautumisen rajoittaminen ei siten vastaa yhteiskunnan tarpeisiin.  

– On erityisen tärkeää, ettei sivistyksestä tule vain harvojen oikeutta elämänvalintojen tai varallisuuden perusteella. Tällainen elitismi ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Keskustalle koulutus on inhimillistä pääomaa ja kilpailuvaltti, Kemppi tiivistää.

Keskustaedustaja huomauttaa, että myöskään opiskelijajärjestöt eivät ole kannattaneet toisen korkeakoulututkinnon muuttamista maksulliseksi.

Esimerkiksi SYL on huomauttanut aiemmin, että mahdollisuuksia alanvaihtoon yliopiston sisällä ja siirtohakuun yliopistojen välillä on parannettava ja siihen on oltava riittävät tukipalvelut.  

Kemppi kiinnittäisi koulutuspolitiikassa ennemminkin huomiota ensikertalaiskiintiön poistoon. 

– Ensikertalaiskiintiöt poistamalla rohkaisisimme yhä useampaa nuorta korkeakoulutuksen pariin sen sijaan, että heille kasaantuu turhia paineita alan valinnasta. Nyt nuorilla saattaa mennä neljäkin vuotta ennen kuin itsetunto ja rohkeus hakea löytyy.

– Tällainen paine uravalinnan osalta on turhaa ja tehotonta. Uskon, että ensikertalaisuuskiintiön poistamisella saisimme nuoret hakeutumaan korkeakouluun nopeammin, Kemppi summaa.