Keskustalaiset näkevät puolueen tuoreessa perustulomallissa sekä hyvää että huonoa – "Se näyttää suoraan sanoen valmiiksi neuvottelutulokselta"

Hyssälä: 2000-luvun sosiaaliturvan on oltava kannustava ja vastikkeellinen
Perustulo

Keskustan torstaina julkistettu kannustavan perustulon malli on herättänyt runsaasti keskustelua.

Puoluekokouksen ja puoluevaltuuston tekemissä linjauksissa puhuttiin vastikkeettomasta perustulosta, mutta nyt esitelty malli sisälsi vastikkeellisia elementtejä.

Työkykyisillä olisi velvollisuus ottaa työtä vastaan. Perustuloon kuuluisi siis eräänlainen aktivointimenetelmä.

Keskustan puoluevaltuuston jäsen Silja Silvasti on lähtökohtaisesti tyytyväinen siihen, että keskusta sai vihdoin perustulomallinsa päivänvaloon.

– Sitä on luvattu pitkään ja mediatkin sitä jo selvästi odottivat. Nostan Katri Kulmunille hattua. Hän on tehnyt ison työn.

Silvasti löytää mallista monia hyviä asioita. Sellaisia ovat esimerkiksi tuen taso ja pienituloisuus sen saamisen perusteena.

– Malli on yksinkertaistava ja näen sen positiivisena.

Harmillista hänen mukaansa sen sijaan on, että edelleen puhutaan perustulosta.

– Perustuloon ei kuulu vastikkeellisuus. Olisi ollut viisaampaa puhua kannustavasta perusturvasta. Pitäisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Silvastin mielestä nyt tulee sellainen olo, että keskustalla on ollut ensin otsikko ja siihen on tuotettu sisältö.

Perustulosta on puhuttu keskustassa niin pitkään, että ihmisillä on ollut perustettua syytä odottaa aidosti vastikkeetonta mallia.

– Järjestödemokratian kannalta tämä on kyllä harmi.

Ymmärrettävää Silvastinkin mukaan silti on, että vaakakupissa painavat myös työllistämisen kannusteet sekä mallin lopullinen hintalappu.

Silja Silvastin mielestä keskustan perustulomallissa on hyvää yksinkertaisuus. Hän puhuisi kuitenkin sen yhteydessä mieluummin perusturvasta. (Kuva: Jari Laukkanen)

Puoluevaltuutettu katsoo myös, että nyt esitellyssä mallissa on tultu jo aika paljon vastaan muiden puolueiden vastaavia ehdotuksia.

– Se näyttää suoraan sanoen valmiiksi neuvottelutulokselta. Siitä varmaan johtuu, että esimerkiksi vihreät ja kokoomus ovat julkisuudessa todenneet sen sisältävän elementtejä heidän malleistaan.

Silvasti pohtiikin, seisooko keskustan malli omilla jaloillaan vai onko liian keskellä.

– Ehkä sitä on haettukin, hän aprikoi.

Keskustanuoret kertoivat tuoreeltaan Suvi Mäkeläisen suulla, ettei perustuloon heidän mielestään tarvita aktivointielementtiä.

Järjestön varapuheenjohtaja Janne Kallunkikin toteaa, ettei malli vastaa puoluekokouksen linjausta, mutta on joka tapauksessa askel oikeaan suuntaan.

Hän viittaa perjantaina julkistettuihin perustulokokeilun tuloksiin, joiden mukaan kokeilu on kasvattanut siihen osallistuneiden hyvinvointia.

– Hieman yllättävää tietysti on, ettei sillä todettu olleen sen isompia työllisyysvaikutuksia, hän myöntää.

Kallunki arvioi, että pari vuotta saattoi olla kokeilulle liian lyhyt aika.

– Vähän pidempi koeaika olisi saattanut rohkaista reippaammin kokeilemaan yrityksen perustamista tai uudelleen kouluttautumista.

Joka tapauksessa keskustanuoret liputtavat edelleen täysin vastikkeettoman perustulon puolesta.

Liisa Hyssälän mukaan nyt tehty perustulolinjaus sopii hyvin alkiolaiseen ihmisen omavoimaisuuden tukemisen ideaan. (Kuva: Jaakko Martikainen)

Jos nuoremmat keskustavaikuttajat hieman epäröivät, pitkän linjan sosiaaliturvakonkari, ministeri ja Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä sen sijaan on enemmänkin kuin hyvillään uunituoreesta mallista.

– 2000-luvun perusturvan on oltava kannustavaa ja vastikkeellista. Nyt esitelty perustulo malli on ponnahduslauta eteenpäin ja sellainen sen pitääkin olla.

Hyssälän mukaan hyvinvointivaltion käsite ja koko maailma ovat muuttuneet takavuosikymmenistä.

– Keskustan malli ottaa siinä suhteessa etunojan, ja se on hieno juttu!

Erittäin myönteisenä hän pitää myös esitettyä negatiivista tuloveromallia. Tulorekisterin käyttöönotto tekee sen aiempaa paremmin mahdolliseksi.

Keskustan linjausta valmistellut Katri Kulmuni kuuli työn edetessä Hyssälää ja hänen edeltäjäänsä Kelan pääjohtajaa Jorma Huuhtasta.

– Olimme yhtä mieltä siitä, mihin sosiaaliturvaa tulee kehittää. Mallista näkyy, että näkemyksiämme on arvostettu.

Hyssälä oli myös Kelassa tiivisti mukana perustulokokeilun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hänen mukaansa alunperinkin arvioitiin, ettei kokeilu ole täydellinen.

– Jotain osviittaa tämä kuitenkin antaa. Jatkotutkimusta tarvitaan, hän linjaa.

Hyssälä uskoo, että keskustalaiset keskimäärin pitävät nyt tehtyä linjausta hyvänä.

– Historiassa on paljon merkkejä puolueen ideologisesta joustavuudesta. Keskustalaiset ovat hyvin pragmaattisia. Terminologiaan saattaa liittyä menneiden aikojen painolastia, mutta siitä kyllä selvitään, kun huomataan, että faktat ja olosuhteet puhuvat toistaa.

– Nimeen ei kannata takertua, tärkeintä on sisältö, hän vielä lisää.

Hyssälä muistuttaa myös, että alkiolaisessa ajattelussa on aina luotettu ihmisten omavoimaisuuteen.

– Ajatus siitä, että ihminen voi työllään parantaa omaa asemaansa on hyvin keskustalainen.