Keskusta: Irakin sotilaskoulutus on vastaus Ranskan avunpyyntöön
Suomen kannattaa jatkaa ja vahvistaa turvallisuusalan koulutusyhteistyötä Irakissa, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) katsoo.
Hän käytti keskustan ryhmäpuheenvuoron eduskunnan keskustellessa Irakissa tapahtuvan sotilaskoulutuksen jatkosta.
Koulutuksella vahvistetaan Irakin kykyä toimia ISIL:iä (Isis) vastaan. Kaikkosen mukaan tämä on samalla Suomen konkreettinen vastaus Ranskan EU:n jäsenvaltioille esittämään avunpyyntöön terrorismia vastaan. Samalla Suomi vastaa Yhdysvaltojen pyyntöön lisätuesta terrorismin ja ISIL:n vastaisessa toiminnassa.
Ranska esitti avunpyynnön marraskuussa Pariisin terrori-iskun jälkeen. Pyyntö nojaa EU:n Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Lauseketta sovelletaan nyt ensimmäisen kerran käytännössä.
Kaikkosen mielestä avunantoprosessi on käynnistynyt sujuvasti.
– Tiedämme jo nyt, että tukipyyntö on laajentanut ja vahvistanut jäsenvaltioiden käsitystä keskinäisen avunannon lausekkeen soveltamisesta. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miten lausekkeen soveltaminen vaikuttaa laajemmin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tai puolustusulottuvuuden kehittymiseen, Kaikkonen sanoo.
Hän huomauttaa, että artikla 42 sitoo jäsenmaita suoraan ja korostaa niiden keskinäistä solidaarisuutta. Kaikkosen mielestä yhteisen toiminnan tehokkuuden kannalta järkevä unionin tasolla tehtävä koordinaatio on kuitenkin tarpeen ja on paikallaan jättää soveltamisvaraa siihen, mikä taho kussakin tilanteessa kantaa vastuun koordinoinnista ja yhteisen toiminnan johtamisesta.
– Useimmiten apua pyytänyt maa tulee olemaan tuo koordinaattori. Mikään ei keskustan eduskuntaryhmän mielestä estä unionia halutessaan tekemään myös yhteisiä päätöksiä vastatakseen avunpyyntöön kollektiivisesti.
Suomi ottaa avunantovelvoitteen vakavasti, Kaikkonen korostaa.
– Olemme valmiita antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua ja myös odotamme tarvittaessa saavamme apua muilta jäsenvaltioilta velvoitteen tarkoittamissa tilanteissa. Tästäkin näkökulmasta arvioiden Ranskan aloite on merkittävä ja on hyvä, että saamme kokemusta lausekkeen soveltamisesta.
Hän toteaa, ett EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta testataan näinä aikoina monella tavalla. Hallituksen arvioitavana on parhaillaan, mistä muista toimista Suomen Ranskalle antama apu koostuu.
– Keskustan eduskuntaryhmän mielestä luonteva tapa olisi vahvistaa hyvin toimivaa kriisinhallintaoperaatiotamme Libanonissa. Tämä voisi vapauttaa Ranskan joukkoja muihin tehtäviin. Näistä operaatioista omat joukkomme saavat myös arvokasta kenttäkokemusta.
Kaikkonen arvioi, että Lissabonin sopimuksen toimeenpanoon liittyvät olennaisesti myös käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet, joiden on tarkoitus mahdollistaa Suomelle kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen myös muissa kuin kriisinhallinnan operaatioissa.
– Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lainsäädännöllisiä lukkoja puretaan harkiten niin, että Suomella on tarkoituksenmukainen päätöksentekovalmius avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
– Uudistuksissakin on syytä pitää riittävä maltti ja järki päässä sekä muistaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Näistä asioista on syytä käydä erikseen perustavanlaatuinen keskustelu huhti–toukokuussa, kun lakiesitykset saapuvat eduskuntaan.
Suomi on antanut koulutustukea Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille yli puolen vuoden ajan noin 50 sotilaskouluttajan vahvuudella. Syksyllä Irakiin lähtee kouluttajia toinen mokoma. Kaikkonen korosti, että Erbilin operaatioon liittyy riskinsä, se on syytä tunnistaa ja tunnustaa.
Hän katsoo, että Suomenkin voimavaroja tarvitaan terrorismia vastaan. Kaikkosen mukaan Pariisin terroristi-iskut osoittivat hirveällä tavalla, että ISIL:in kaltaiset liikkeet uhkaavat myös meidän ja lähialueidemme turvallisuutta.