Keskusjärjestöt hamuavat osaajia ulkomailta – Tulevalta hallitukselta odotetaan työperäisen maahanmuuton ohjelmaa

Työmarkkinakeskusjärjestöt haluavat maahan uusia osaajia ulkomailta.

Siksi keskusjärjestöviisikko – EK, Kuntatyönantajat, SAK, Akava ja STTK – vaatii, että tuleva hallitus panee hallitusohjelmaansa mukaan laajan työperäisen maahanmuuton ohjelman.

– Maahanmuutto sanana herättää heti intohimoja. Työperäinen maahanmuutto on jotain ihan muuta kuin humanitaarinen maahanmuutto ja pakolaiset, muistutti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies puolestaan muistutteli, että työ on pakolaisellekin paras kotouttaja.

– Tietysti sitä on tuettava esimerkiksi vuoden mittaisella palkkatuella, jonka aikana selviää, onko työtekijällä edellytyksiä jatkaa työssä, Häkämies perusteli.

Osaajille Suomessa tuntuukin Häkämiehen mukaan olevan kova tarve, sillä työvoimapula on EK:n kyselyjen mukaan yritysten keskeinen huolenaihe.

Työperäinen maahanmuutto on osa keskusjärjestöjen aloittamia Ääni työlle -keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista.

Tilaisuuksia järjestetään tammi-maaliskuun aikana yhdellätoista paikkakunnalla. Maanantaina lähdettiin Helsingistä liikkeelle maahanmuutolla.

Kiertue on merkittävä sikäli, että perinteisesti monista asioista eri linjoilla olevat EK ja SAK ovat nyt yhdessä liikkeellä.

– Katsotaan nyt sitten kiertueen aikana kuinka paljon olemme eri mieltä, mutta totta kai lähtökohtana on ollut se, että on haettu yhteisiä teemoja, joista tulevalla hallituskaudella on tehtävä päätöksiä, valotti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Aivan kaikesta ei nyt sentään kiertueellakaan olla samoilla laduilla: SAK kannattaa edelleen työn saatavuusharkintaa, jolla tarkoitetaan sitä, että EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työntekijän on haettava oleskelulupaa aloittaakseen työn Suomessa.

Jos työhön liittyy saatavuusharkintaa, luvan saa vain, ellei paikallisesti löydy tarpeeksi työvoimaa kyseisiin töihin.

– Muitakin eroja toki on: vaikkapa se, miten kotouttaminen tapahtuu tai mikä on työnantajan vastuu kielikoulutuksessa, Eloranta jatkaa.

EK:n mielestä saatavuusharkinta tulisi poistaa.

Yhtä mieltä järjestöt ovat siitä, että oleskeluluvan käsittelyaikoja tulisi lyhentää. Tavoiteajaksi haluttaisiin kuukausi.

Palola muistutti, ettei pimeä ja kylmä fennomaa, jossa puhutaan vaikeaa kieltä, välttämättä ole eurooppalaiselle osaajalle itsestään selvä unelmien täyttymys, vaan Suomea on aktiivisesti markkinoitava.

Häkämiehen mukaan Britannian tuleva EU-ero voisi joissain tapauksissa sataa Suomen laariin.

– Kun se nyt valitettavasti ja todennäköisesti tapahtuu, Britannian mahdollisuudet pitää ja houkutella osaajia vähenevät. Tämä voi tarjota meille mahdollisuuden.