Keskittäminen vastaan lähipalvelut – aluevaalien jännite syntyy kokoomuksen ja keskustan välille, arvioi Annika Saarikko
Tammikuun lopulla maassa käydään viimein aluevaalit, jotka olisi pitänyt järjestää jo ajat sitten – jos vain poliittiset ja perustuslailliset kuviot olisivat olleet kohdallaan.
Siihen, miksi juuri nykyinen hallitus lopulta onnistui, löytyy keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan sekä ylevä että hieman raadollinen vastaus.
– Ylevä vastaus on se, että meillä on ollut monista hyvinvointiyhteiskunnan ytimiin menevistä asioista hyvin yhteneväinen näkemys sosiaalidemokraattien kanssa historiassa, ja lopulta myös tässä, Saarikko muistuttaa.
Saarikon mukaan SDP siirtyi matkan varrella kuntapohjalta keskustan linjalle.
– Minusta sen voi reilusti sanoa näin, koska se on fakta. Me olemme edustaneet tätä maakuntamallia koko ajan, he ovat etsineet omaa kantaansa. Tämä ei ole moite eikä tarkoitettu piikiksi, vaan heidän näkemyksensä vaihtelivat, ja hekin päätyivät tähän.
Uudistuksen ”raatorealistinen” puoli on taas Saarikon mukaan se, että perustuslakivaliokunnan lausunnot sulkivat monta muuta ovea.
– Lopulta jäljelle vahvimmaksi vaihtoehdoksi jäi tämän kaltainen malli, joka perustuu vahvaan julkiseen pohjaan ja alueisiin, joilla vaaleilla valitaan päättäjät.
Uudistuksen ydinasioita on Saarikon mukaan on luottamuksen palautus lähipalveluihin ja peruspalveluihin, myös pikkulasten neuvola-ajan jälkeen.
Keskustan entinen hallituskumppani kokoomus käänsi oppositioon luiskahdettuaan kelkkansa ja hylkäsi koko soten, kun laaja valinnanvapaus kariutui.
Saarikko pitää kokoomuksen u-käännöstä puolueelle loogisena. Hän huomauttaa kokoomuksen vastustaneen monia keskeisiä yhteiskunnallisia uudistuksia.
– Tämähän mahtuu siihen samaan sarjaan, peruskoulun ja muiden isojen uudistusten lisäksi.
Saarikko arvelee, ettei kokoomuksen lähtökohta aluevaaleihin olekaan aivan helppo. Uudistuksen vastustamisen tarina loppuu puolueen osalta lyhyeen, Saarikko huomauttaa ja kertoo olleensa havaitsevinaan kokoomukselta tilanteen hiljaista hyväksyntää.
– Uudistus tulee ja pitäisi käydä vaalit asiasta, jota vastustaa: itse vaaleja ja koko alueita. Ja sitten kuitenkin keskusta voi aina sanoa, että mitäs te sitten viime kaudella meidän kanssa näitä ajoitte.
Saarikon mukaan aluevaalien jännite syntyykin kokoomuksen ja keskustan välille. Vastakkain ovat lähipalvelujen puolustaminen ja järjestelmän keskittäminen.
Suhteessa soteen Saarikko näkee keskustan uudistajana, kokoomuksen taas lähipalveluille olkiaan kohauttelevana säilyttäjänä.
– Hajautettu vai keskitetty, siinä se meidän suurin eromme löytyy.
Keskustan ajamia tehtäviltään monialaisia maakuntia Marinin hallituksen soteen ei tule, eikä kiinnostusta sellaisiin ole juuri keskustan ulkopuolella näkynyt.
Saarikon mukaan keskusta ajaa monialaisia maakuntia aivan tosissaan.
– Koska kyse on hallinnon vähentämisestä ja kansanvallan lisäämisestä. Miksi me sitä vastustaisimme, me ajamme sitä. Kuka on niin rakastunut ely-keskuksiin, ettei ole valmis harkitsemaan muutosta niihin?
Saarikko muistuttaa, ettei kukaan aluksi ollut innostunut keskustan kotikunta-maakuntamallista edes soteen. Joidenkin vuosien kuluttua maakuntamallia rakennettiin kuitenkin ensin kokoomuksen ja sitten demareiden kanssa, hän huomauttaa.
– Minä en tässä suhteessa ole lainkaan varma, että pitäytyvätkö kaikki kannassaan maakunnille siirtyvistä uusista tehtävistä.
Saarikon mukaan keskustakin on matkan varrella viisastunut.
– Viime kauden uudistuksessa oli valtava uudistamisen into ja ikkuna auki. Ja silloin hamuttiin paljon kerralla, ja ehkä liian nopeasti. Pitää hoitaa tämä ensimmäinen vaihe hyvin, hän painottaa.
Keskustan oletettiin ajavan uudistuksen osana myös maakuntaveroa, mutta toisin kävi. Keskustan aluevaaliavauksessa Saarikko kuvasi veron rakentamista ”mahdottomaksi yhtälöksi”.
Saarikko pitää maakuntaveron ideaa sinänsä aivan oikeana. Valtiovarainministerin mukaan kyse on kuitenkin siitä, miten mittakaavaltaan kirkollisveron luokkaa oleva vero voitaisiin toteuttaa uskottavasti ilman, että hallinto kasvaa ja kokonaisveroaste nousee.
– Ja semmoista mallia ei ole helppo löytää, joka toteuttaa tämän reunaehdon.
Saarikko huomauttaa, että avuksi tarvittaisiin monimutkainen tasausjärjestelmä, joka lisäisi byrokratiaa.
– Siksi meidän edellytyksemme on, että jos tätä haluttaisiin harkita, maakunnalla pitäisi olla myös tosiasiallisia mahdollisuuksia kasvattaa tuloja. Eli että sille siirtyisi myös muita tehtäviä, jotka liittyvät kasvuun ja elinvoimaan.
Poliittista liikkumavaraa uusilla aluevaltuustoilla on Saarikon mukaan juuri niin paljon kuin aluevaltuutetut osaavat sitä käyttää. Esimerkiksi palveluverkkoon, digitalisaation rooliin ja hallinnon järjestämiseen voi vaikuttaa.
– Siinähän on paljon tilaa luovuudelle, miten sen haluaa toteuttaa.
Yksityisten palvelutuottajien rooli pysyy Saarikon mukaan uudistuksessa lähes nykyisellään.
– Palvelusetelien ja monituottajuuden malli on yhä olemassa. Ja esimerkiksi hoitotakuu ei tule toteutumaan ilman palveluseteleitä.
Saarikko huomauttaa, ettei joka kunnassa ole klassista terveyskeskusta nykyisinkään, vaan kevyemmin varustettuja terveysasemia on jo toiminnassa. Keskustan ajatuksena on kytkeä niihin tiiviimmin sosiaalipuoli ja mielenterveyden tuki.
– Silloin se on käytännössä sitä, että siellä on hoitajavastaanotto, näytteenottoa, lääkäri käy siellä, kunnassa on hoivakoti, lasten neuvola ja hyvä jos olisi myös suuhygienistin, hammaslääkärin palvelua.
Saarikon mukaan pienissä kunnissa lääkäri ei välttämättä ole joka päivä paikalla, mutta isommissa kunnissa lähiasema voi tarjota kiertävän erikoislääkärinkin vastaanottoja.
Saarikko sanoo, ettei myöskään aliarvioisi ikäihmisten korona-aikanakin kehittynyttä digitaalista osaamista, vaikka digiyhteys ei oikeaa tapaamista korvaakaan.
Aluevaalit ovat kaikille uusi kokemus. Mutta puhutaanko niissä itse asiasta vai jälleen kerran jostain aivan muusta, kuten maahanmuutosta tai EU:sta?
– Kyllä sitä palloa halutaan sinne vierittää, Saarikko arvelee.
– Pitää luottaa, että ihmiset on fiksuja. Suomalaiset vastaavat aina eduskuntavaalienkin alla kysyttäessä vaalien tärkeintä asiaa, että peruspalvelut ja ikäihmisten hoiva.
Saarikon mukaan nyt niistä pääsee myös oikeasti äänestämään.
– Ja vain niistä näissä vaaleissa, keskustajohtaja muistuttaa.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan tammikuun 2022 aikakauslehdessä. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.