"Kehitys on ollut hirveä" – Palveluiden katoaminen on perussuomalaisten vastuulla, keskustalaiset sanovat

Karulta näyttää. Näillä sanoilla kansanedustaja Mika Riipi (kesk.) kommentoi Helsingin Sanomien maanantaina julkaisemia tietoja valtion virastojen toimipisteiden lakkautuksista.

HS:n mukaan valtion palveluiden asiakaspisteistä katosi pelkästään viime vuoden aikana joka neljäs. Virastojen toimipisteet näyttävät keskittyvän jatkossa voimakkaasti kasvukeskuksiin tai suurempiin kuntiin.

Karut kartat eivät kuitenkaan olleet Riipille mikään yllätys, päinvastoin.

– Ne kertoivat nyt todeksi sen, mistä me keskustassa olemme hallitusta jo pitkään kritisoineet. Olemme nähneet tämän jo kauan.

Riipin mukaan nyt julkaistut kartat eivät kerro edes koko kuvaa.

Hän huomauttaa, että niissä ei näy esimerkiksi hallituksen sote-leikkausten ja sairaalaverkon kavennusten vaikutuksia. Sen enempää niistä ei näe esimerkiksi sitä, kuinka monen lukion tulevaisuus on jatkossa liipasimella.

– Kehitys on ollut tämän hallituksen aikana aivan hirveä, Riipi puuskahtaa.

– Tämä on kaikkien aikojen keskittämisoperaatio, puhisee puolestaan eteläpohjalainen kansanedustaja Mikko Savola (kesk.).

Hänen mukaansa vastuu palvelupisteiden keskittämisestä kohdistuu ennen kaikkea hallituspuolue perussuomalaisille. Puolue teki Savolan mukaan ”todellisen huijauksen” viime eduskuntavaaleissa luvatessaan puolustaa maaseudun ihmisiä.

– Valtaosa näistä keskittämispäätöksistä on perussuomalaisten ministereiden alaisten virastojen tekemiä, eivätkä ministerit aio niihin puuttua, Savola huomauttaa.

– Tämä osoittaa sen, ettei perussuomalaisilla ole minkäänlaista halua tai kykyä puolustaa maaseutua, maakuntia ja koko Suomea. Heille on tärkeää vain maahanmuutto, kaikki muut periaatteet on myyty, hän jatkaa.

HS:n artikkelissa palvelupisteiden keskittämistä perustellaan säästöillä ja sähköisen asioinnin yleistymisellä. Riipin ja Savolan mielestä kehityksen syy on pohjimmiltaan poliittinen.

Savolan mukaan on kummallista, että sähköisen asioinnin yleistyminen tarkoittaa aina leikkauksia samoille paikkakunnille. Palveluverkkoa voitaisiin hänen mielestään hajauttaa myös seutukaupunkeihin, eikä aina vain keskuskaupunkeihin.

Keskittämisen maksajiksi joutuvat hänen mukaansa tavalliset ihmiset, jotka joutuvat jatkossa esimerkiksi hakemaan ajokorttipalveluitaan pitkien matkojen takaa.

Pohjimmiltaan lasku tulee hänen mukaansa koko yhteiskunnan maksettavaksi vähintään alueellisen elinvoiman kuihtumisen aiheuttamien seurausten vuoksi.

Eikä keskittäminenkään ole ilmaista. Siitäkin tulee kuluja, kun virastot keskittävät palveluitaan ja luovat uusia malleja, jotta ne voisivat palvella entistä kauempana asuvia ihmisiä.

– Nämä asiat ovat olleet pöydällä aiemminkin, mutta me keskustassa olemme pyrkineet niitä määrätietoisesti estämään. Kyse on valinnoista, hän kuittaa.

Riipin mielestä virastojen keskittäminen osoittaa hallituksen halun hakea säästöjä sieltä, mistä ne saa kivuttomimmin.

Ja kivuttomimmin se hänen mukaansa onnistuu siellä, missä ihmisiä on vähän. Harvaan asuttujen seutujen ihmisten kritiikki ei Helsinkiin asti kuulu.

Riipi huomauttaa, että Lapissa ihmiset saattavat joutua jatkossa ajamaan satoja kilometrejä hoitaakseen asioitaan vaikkapa ajokortin tai passin hankintaa varten.

Hän sanoo sinänsä ymmärtävänsä tarpeen siirtää palveluita digitaalisiksi. Se kehitys tapahtuu myös osittain itsestään, sillä suurimmalle osalle ihmisistä sähköiset palvelut on helppo omaksua.

Kaikille se ei kuitenkaan ole aina yhtä yksinkertaista pelkästään huonojen verkkoyhteyksien vuoksi. Ja edelleen yhteiskunnassa on myös palveluita, jotka täytyy käydä paikan päällä hoitamassa.

– Tämä sähköisiin palveluihin täysin siirtyminen tapahtuu nyt hirveän nopeasti ja ihmisten kustannuksella. Kaikki eivät pysy siinä mukana.

Valtio pysyttää parhaillaan käyntiasiointipalveluita varten Suomi-pisteiden verkostoa. Niissä virastojen asiakaspalvelut kootaan mahdollisimman laajasti saman katon alle.

Riipin mukaan on kummallista, että se tehdään vasta nyt. Hänen mielestään on outoa, että ensin jokainen valtion hallinnonala tekee kiireellä rajuja leikkauksia ja vasta sitten aletaan koota jonkinlaista Suomi-pisteiden verkostoa.

– Tässä hommassa pitäisi olla suunnitelmallisuutta paljon enemmän. Pisteet olisi pitänyt rakentaa ensin valmiiksi niin, että voitaisiin varmistaa, että ihmiset saavat edelleen palveluita inhimillisten matkojen päässä.