Kausityövoimakriisi ei tule enää puskista – koronaturvallinen putki Ukrainasta Suomeen rakennettiin jo viime keväänä

Tämän vuoden ensimmäiset kausityöntekijät lennätettiin Suomeen maaliskuussa
Kausityöntekijät

Maatilojen kausityöt alkavat jo toista kertaa koronakriisin keskellä, mutta viime kevään kokemuksista voidaan jo hyötyä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTKProAgria ja Suomen Kylät perustivat vuosi sitten Töitä Suomesta Oy:n kausityövoimakriisiä ratkomaan. Kausityöntekijöitä alettiin lennättää Ukrainasta Suomeen, ja ensimmäinen tilauslento on tehty jo tällekin vuodelle 24. maaliskuuta.

– Sillä tuli reilut 160 henkilöä, suurin osa heistä meni Varsinais-Suomeen. Kausityöaika alkaa sieltä, ja kevään edetessä se leviää muualle Suomeen, MTK:n elinkeinojohtaja ja Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Marko Mäki-Hakola kertoo. 

Tilauslentoja tulee pian Suomeen lähes viikoittain. Lentoja tarvitsevat työntekijät voi ilmoittaa töitäsuomesta.fi-sivustolla.

– Rakensimme viime vuonna koronaturvallisen putken Ukrainasta Suomen maaseudulle. Suurin osa tiloista käytti jo silloin lentojamme, joten ne ovat heille tuttuja. 

Mäki-Hakola sanoo pitävänsä hienona sitä, ettei kausityöntekijöille ole enää tänä vuonna kiintiöitä. He saavat tulla Suomeen terveysturvallisen maahantulon ohjeita noudattaen.

Iso osa hallituksen ohjeista noudattelee viime vuoden mallia, Mäki-Hakola toteaa.

Hallituksen laatima ohjeistus edellyttää kausityöntekijöiltä muun muassa negatiivista koronatestiä ennen maahantuloa ja toista testiä 72 tunnin kuluttua ensimmäisestä, ja karanteenia testien välillä.

Töitä Suomesta on rakentanut mallin, johon kuuluvat ohjeiden mukaiset koronatestit, karanteenit sekä maatilojen neuvontapalvelut.

– Se on rakennettu käytännössä aukottomaksi koronaturvallisuuden kannalta, Mäki-Hakola summaa.

–Ohjeet ovat viranomaisten tekemiä, mutta niitä tulee monelta viranomaiselta. Olemme pystyneet neuvontapalvelumme kautta kokoamaan avun ja neuvomme kaikissa näissä asioissa.

Ohjeisiin on tänä vuonna tullut myös terveysturvallisuussuunnitelma, joka tilojen täytyy laatia. Se on herättänyt jonkin verran kysymyksiä, Mäki-Hakola kertoo.

Työntekijöillä täytyy esimerkiksi olla terveysasioiden kontaktihenkilö, ja heidän käytössään tulee olla kasvomaskeja, käsien desinfiointiainetta ja käsienpesupaikkoja. 

Suomeen tulee tavallisesti noin 16 000 kausityöntekijää ulkomailta, pääosin juuri Ukrainasta. Mäki-Hakola arvelee, että heitä on jopa 90 prosenttia tulijoista.

Viime vuonna ulkomailta tuli noin 7 000 kausityöntekijää. Mäki-Hakola sanoo, että tänä vuonna tilanne näyttää toistaiseksi lupaavalta, vaikka normaaliolojen työntekijämäärään tuskin vielä päästään.

– Lähtöhalukkuutta ulkomailta on totta kai koronatilanteessa vähän vähemmän, mutta onko kausityöntekijöitä lopulta noin kymmenen tuhatta vai lähemmäs 16 000, sen aika näyttää. Jonkin verran normaalia alhaisemmaksi luku varmaankin jää.

Mäki-Hakola toivoo, että lähtömaissakin tilanteet pysyvät sellaisina, että niistä voi matkustaa.

– Sitä ei voi liikaa korostaa, että on kaikkien etu, kun maahan tullaan koordinoidusti ja varmistetaan terveysturvallisuus.

Mäki-Hakola rauhoittelee myös suomalaisia, jotka ovat huolissaan ulkomaalaisten saapumisesta paikallisyhteisöön nykyisessä koronatilanteessa.

– Ihmiset ovat minullekin soittaneet huolissaan, että nytkö te tuotte sitä tautia tänne. Mutta meidän mallimme on rakennettu niin, että tulijat eivät altista ketään. 

Ukrainan ja Venäjän välillä kiristynyt tilanne ei Mäki-Hakolan mukaan vielä näy kausityövoimatilanteessa, vaikka siitä tulee jonkin verran kysymyksiä sekä tiloilta että tulijoilta.

Vaikeuksia on tuottanut ennemminkin koronatilanne, joka on viivästyttänyt oleskelulupien käsittelyä.

– Nyt kun sieltä tullaan pitkillä oleskeluluvilla, niin työntekijän pitää käydä tunnistautumassa suurlähetystössä Kiovassa.