Katri Kulmunin mukaan keskustalainen aatemaailma kestää kaupungistumisen – "Minulla ei ole epäilystäkään, etteivätkö keskustalaiset aatteet ja juuret ole ajattomia"

Suomessa kannattaisi etsiä uutta liiketoimintaa elektroniikan ja akkujen kierrättämisestä sen lisäksi, että kilpaillaan uusien akkutehtaiden sijoituspaikasta, pohtii elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.).

Kiertotalouden edistäminen on jo nyt merkittävässä roolissa Suomessa, mutta Kulmunin mukaan yrityksiä ja teollisuutta pitäisi saada entistä vahvemmin mukaan kamppailuun kohti ilmastoystävällistä, vähähiilistä yhteiskuntaa.

– Suomelle olisi merkittävä kilpailuetu, jos koko teollisuus saataisiin mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen kampanjaan, Kulmuni sanoo.

Syksyllä Kulmunin odotetaan ottavan kantaa kaivos- ja metalliyhtiö Terrafamen uraanilupaan. Kulmuni ei näe mahdollisessa kaivostoiminnan edistämisessä suurta ristiriitaa ilmastoimiin suhteutettuna.

– Jos haluamme sähköistää yhteiskuntamme ja siirtyä hiilineutraaliin todellisuuteen, niin kyllä akuissa käytettäviä mineraaleja jonkin verran tarvitaan, Kulmuni huomauttaa.

– Suomen maaperä on rikas malmien ja mineraalien osalta, mutta kaikki täytyy tehdä sopusoinnussa luonnon kanssa ja kestävällä tavalla.

Hallitusohjelmassa on linjattu kaivosveron selvittämisestä. Kulmuni pitää tärkeänä, että mahdollisen kaivosveron tuotot osoitettaisiin niille kunnille, joissa kaivokset toimivat.

Hän haluaa myös nostaa kaivosten ympäristötuhojen varalta maksamien vakuusrahojen tasoa.

– Ei voi olla niin, että konkurssin koittaessa käännytään veronmaksajien kukkarolle, joten ympäristövakuuksien tasoja on kasvatettava.

Alueiden välinen tasa-arvo on tärkeää keskustalle, mutta kaupungistuminen on kiihtynyt, vaikka edellisellä hallituskaudella puolue kantoi pääministerivastuuta.

Alkuvuonna aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI arvioi ennusteessaan, että väki keskittyy seuraavien 20 vuoden aikana entistä voimakkaammin eteläiseen Helsinki–Tampere–Turku-kasvukolmioon.

Kulmuni huomauttaa kaupungistumisen jatkuneen tuhansia vuosia, läpi sivilisaation historian. Hän ei näe, että kehitys uhkaisi yli satavuotiasta keskustalaista aatemaailmaa.

– Sitä miettii, millaisia muutoksia sadassa vuodessa on tapahtunut. Minulla ei ole epäilystäkään, etteivätkö keskustalaiset aatteet ja juuret ole ajattomia. Jos ne ovat selvinneet yhden vuosisadan, niin ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne selviäisi myös tulevaisuudessa.

Aluepolitiikassa Kulmuni korostaa kotiseutujen merkitystä. Kotiseutu voi olla mikä vaan asuinympäristö, niin betoninen kaupunkikortteli kuin maatila peltojen keskellä.

Kulmunin mielestä ihmiset eivät pysty tällä hetkellä vaikuttamaan omien kotiseutujensa kehittämiseen tarpeeksi hyvin. Tämä näkyy hänen mukaansa esimerkiksi siinä, että alueelliset erot ovat suuria.

– Ei aluepolitiikka tai kotiseutujen kehittäminen ole pelkkää maaseutua, vaan kyllä on erittäin isoja ongelmia esimerkiksi kaupunginosien välisessä tasa-arvoisuudessa. Se on se asia, mistä keskustalaisessa kotiseutujen kehittämisessä on minun mielestäni kysymys.

Kulmuni haluaa, että keskusta puolueena pystyisi toimimaan  notkeana ja näppäränä  väylänä oman kotiseudun asioihin vaikuttamiseen. Hän kertoo lähteneensä aikoinaan mukaan keskustan toimintaan, koska halusi nimenomaan vaikuttaa omaan kotiseutuunsa.

– Se polku toi minut paitsi kaupunginvaltuustoon ja eduskuntaan, myös tänne, Kulmuni sanoo ja silmäilee työhuonettaan työ- ja elinkeinoministeriössä.