Kansanedustajat voivat pohtia Nato-kantojaan pääsiäisenä tuoreen selonteon pohjalta
Suomi ottaa hyvin todennäköisesti ensimmäiset askeleet kohti Nato-jäsenyyttä keskiviikkona. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus antaa tuolloin eduskunnalle ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta. Varsinaisia päätöksiä on luvassa vasta myöhemmin keväällä.
Selonteko käynnistää prosessin, jolla haetaan eduskunnan tahtoa sotilasliittoon liittymisestä ja jolla kansanedustajat pyritään sitouttamaan päätöksen taakse.
– Se nyt on vain poliittista realismia, että ei tällaista asiaa laiteta vireille ilman eduskunnan hyväksyntää, sanoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).
Valtionjohto voisi halutessaan tehdä päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta ilman monipolvista eduskuntaprosessia. Eduskunnan siunaus halutaan, jotta kaikilla olisi mahdollisimman hyvin tiedossa muun muassa, mitä jäsenyys tarkoittaa ja mitä riskejä siihen voi liittyä.
– Esimerkiksi jos Suomi joutuisi aggressiivisen vaikuttamisen kohteeksi, ei näyttäisi hyvältä, jos alkaisi tulla viestejä, että tuki alkaa sulaa. Tuen pitää olla vahvaa, sanoo vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.
Ajankohtaisselonteon osana on ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon täydennysosa. Eduskunta käy selonteosta lähetekeskustelun näillä näkymin ensi viikolla. Siinä ei odoteta olevan suoraa Nato-ehdotusta hallitukselta.
– Nähtäväksi jää, mikä sävy ja henki lähetekeskustelussa on ja kuinka paljon kansanedustajat haluavat jo Nato-jäsenyyttä siinä vaiheessa, Pesu sanoo.
Tämä riippuu selonteon sisällöstä. Periaatteessa on mahdollista, että eduskunta antaa kantansa Natosta jo ajankohtaisselonteon perusteella.
Vanhanen pyysi reilu kuukausi sitten selontekoa, jossa käsitellään sekä turvallisuuspoliittisen ympäristön muutosta että suomalaisten varautumista Ukrainan sodan aiheuttamiin seurauksiin.
– Uskon, että siinä tulee olemaan myös paljon huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Hallitus ei ole vielä informoinut, mikä sen sisältö on eikä sen laajuudesta, Vanhanen sanoo.
Koska eduskunta äänestäisi Nato-jäsenyydestä vasta aivan hakuprosessin lopuksi, kansanedustajien kantoja tunnustelee muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon koordinaatioryhmä. Sen jäseninä ovat kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat, ja sitä johtaa puhemies Vanhanen.
– Riittävän tarkkaa epävirallista tietoa tullaan tämän selonteon käsittelyn aikana varmasti saamaan asenteista suhteessa jäsenhakemuksen jättämiseen, Vanhanen sanoo.
Pesu sanoo käsittäneensä, että tämän ryhmän kautta voidaan kuljettaa luottamuksellistakin tietoa suuntaan ja toiseen.
Vielä ei ole päätetty, vaatiiko liittymispäätöksen hyväksyminen yksinkertaisen enemmistön vai määräenemmistön eli kahden kolmasosan äänet. Tähän odotetaan Vanhasen mukaan perustuslakivaliokunnan kantaa.
Natolla pitää hänestä olla hyvin laaja kannatus kansanedustajien joukossa.
– Ja kun hyvin laaja kannatus on, se varmasti tarkoittaa, että jopa kahden kolmasosan enemmistön vaatimus tulisi täytetyksi, Vanhanen sanoo.
Näyttää siltä, että kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä ei tule.
– Aika laajalti vallitseva käsitys tuntuu poliittisissa piireissä olevan, että neuvoa-antavaa kansanäänestystä ei tällä kertaa olisi, Vanhanenkin sanoo.
Vanhanen kuitenkin korostaa, että mitään muodollista päätöstä asiasta ei ole tehty.
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päätynyt sille kannalle, ettei kansanäänestystä tarvita. Hän arvioi Svenska Ylen haastattelussa toissa viikolla, että jo nykyiset mielipidemittaukset osoittavat, että suomalaisten enemmistö tukee Suomen mahdollista jäsenyyttä Natossa.
Gallupit osoittavat, että Naton suosio kansan keskuudessa on kasvanut dramaattisesti sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.
Varsinaisen päätöksen Natoon hakeutumisesta tekee valtionjohto. Nato-päätös voidaan tehdä nopeastikin, eikä se ole sidottu eduskunnan prosessiin. Nato-käsittelyn osalta ei ole mitään täsmällistä, muodollista mallia.
– Selvää on, että jos Suomi haluaa hakea kansainvälisen järjestön jäseneksi, hallituksen pitää tehdä siitä esitys, ja ennen hallituksen päätöstä, se käsitellään presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TP-Utva), Vanhanen kertoo.
Eduskunnalle on valmius laatia vielä uusi selonteko tai tiedonanto. Hallitus antaisi siinä täsmällisen linjauksen Nato-jäsenyydestä.
– Itse pitäisin todennäköisimpänä muotona selontekoa, josta sitten lopuksi äänestetään eduskunnassa, jos on poikkeavia ehdotuksia, Vanhanen sanoo.
Jos Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä, ensin käytäisiin liittymiskeskustelut. Oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriön (UM) oikeuspalvelusta kertoo, että Nato-neuvosto arvioi muun muassa poliittiset, oikeudelliset, puolustukselliset ja rahoitukselliset kysymykset selvittääkseen, mikä ehdokkaan valmius on.
Suomen näkökohdat liittymiseen keskustellaan yhdessä Naton jäsenten kanssa tässä vaiheessa.
– On selvää, että taustoittavia keskusteluja käydään kulisseissa jo nyt, jotta kaikilla on tiedossa, mihin Suomi on ryhtymässä, Suvanto sanoo.
Eduskunnalla pitää olla päätöksenteon kannalta kaikki se relevantti tieto, mikä hallituksellakin.
– Tarvittaessa valiokunnille voidaan jakaa turvallisuusluokiteltua tietoa tietoturvallisuusvelvoitteet huomioiden.
Viime viikolla sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että tämä poliittisen päätöksen vaihe Suomen mahdollisesta jäsenyydestä Natossa voitaisiin tehdä nopeasti. Hän ei halunnut arvioida tarkemmin, menisikö siihen päiviä vai viikkoja.
Liittymiskeskustelujen jälkeen Suomi vastaisi aiekirjeellä, jolla se vahvistaisi olevansa valmis sitoumuksiin, jotka neuvottelujen aikana on selvitetty. Nato vastaisi kirjeeseen, minkä jälkeen katsottaisiin, että neuvottelut ovat päättyneet.
Suomen liittymispöytäkirja valmisteltaisiin, ja sen allekirjoittaisi Naton 30 jäsenvaltiota Naton neuvostossa. Tästä alkaisi prosessin pisin osuus, jonka on arvioitu kestävän neljästä kuukaudesta vuoteen, kun Nato-maat kansallisten menettelyjensä mukaisesti hyväksyvät Suomen liittymispöytäkirjan.
Oikeudellisesti Suomen hakuprosessi ei Suvannon mukaan ole riippuvainen Naton huippukokouksesta kesäkuussa.
Pesu katsoo kuitenkin, että näkyvyyden kannalta olisi hyvä, jos siihen mennessä jäsenyyshakemus olisi jo toimitettu.
– Presidentti Niinistö voisi patsastella kuvissa ja videoissa siellä todennäköisenä jäsenmaan päämiehenä Nato-maiden johtajien kanssa. Se loisi korkeammankin tason poliittista painetta, joka voisi nopeuttaa paperityötä ja virkamiestyötä Natossa, Pesu sanoo.
Jos jäsenmaat hyväksyvät Suomen jäsenyyden, pallo siirtyy takaisin Suomeen. Valtioneuvosto antaisi hallituksen esityksen eduskunnalle. Se olisi käytännössä Pohjois-Atlantin sopimus, jonka liitteenä on Suomen liittymispöytäkirja.
– Eduskunta käsittelee liittymisen, kuten minkä tahansa kansainvälisen sopimuksen. Eli siinä on mietintövaliokunta ja lausuntovaliokunnat, ja esitys hyväksytään eduskunnan täysistunnossa, Suvanto sanoo.
Lopulta presidentti päättäisi, että Suomi liittyy Natoon. Sopimus saatettaisiin lailla ja asetuksella Suomessa voimaan.
Kun liittyminen itsessään on tapahtunut, lainsäädäntötyö jatkuu esimerkiksi henkilöstön ja joukkojen asemaa ja tietoturvaa koskevilla sopimuksilla.
– Suomi voi kuitenkin jo liittymisestään lähtien osallistua jäsenenä Naton toimintaan, Suvanto sanoo.