Kansalaiset järjestäytyivät auttaakseen tuhoisien maastopalojen sammutustöissä Turkissa – hallintoa on kritisoitu käytyä ilmi, ettei sillä ollut edes toimivia sammutuskoneita

Suomessa asuva turkkilaistaustainen Dila Uzsut matkusti Turkkiin lomille Marmariksen seudulle muutama viikko sitten tapaamaan perhettään, mutta päätyikin auttamaan vapaaehtoisena maassa riehuvien maastopalojen sammutuksessa.

Turkin eteläisellä rannikolla ovat riehuneet jo parisen viikkoa voimakkaat maastopalot, jotka ovat aiheuttaneet paljon tuhoa. Paloissa on kuollut ainakin kahdeksan ihmistä ja tulipalot ovat tuhonneet laajojen maastoalueiden lisäksi lukuisia kyliä ja viljelysmaita.

Turkin hallitus on saanut yhä kasvavaa kritiikkiä maastopalojen sammutuksesta. Suurinta kritiikkiä on herättänyt etenkin paljastus, ettei Turkin hallinnolla ole ollut tarpeeksi sammutuskoneita tulipalojen sammuttamiseen.

Muun muassa koneiden huoltoa on laiminlyöty. Siksi monet turkkilaiset ovat joutuneet itse organisoimaan vapaaehtoisryhmiä, joissa nämä ovat pyrkineet sammuttamaan maastopaloja ja auttamaan uhreja. Näihin osallistui myös Uzsut.

–  Meillä oli Whatsapp-ryhmä, jossa oli satoja ihmisiä ympäri Turkkia. Keräsimme muun muassa ensiaputarvikkeita, hän kertoo STT:lle.

–  Se oli kuitenkin myös varsin kaoottista ja epäorganisoitua. Kukaan ei ehkä tiennyt, mitä olimme tekemässä, mutta kaikki halusivat auttaa.

Vapaaehtoiset ovat myös muun muassa tarjonneet ruokaa pelastustyöntekijöille ja auttaneet näitä suunnistamaan maastossa, kertoo uutistoimisto AFP.

Mediatietojen mukaan maastopalot on nyt saatu pääasiassa hallintaan, kun sammutustöitä saapuivat auttamaan viime viikonlopun sateet.

Sen sijaan keskusteluun on noussut se, miten huonosti sujuneet sammutustyöt vaikuttavat Turkin hallinnon ja valtapuolue AKP:n suosioon. Esimerkiksi presidentti Recep Tayyip Erdoganin toimet tämän vierailulla rannikkokaupunki Marmariksessa kesken maastopalojen eivät herättäneet suurta innostusta.

Presidentti heitti teepusseja kadulla oleville ihmisille autosaattueestaan, mikä ei ilahduttanut kaikkia kansalaisia kriisin keskellä.

–  Tuntui, että hallitus on kuin vanhemmat, jotka hylkäävät lapsensa. Siksi jouduimme itse pelastamaan itsemme ja huolehtimaan itsestämme, Uzsut sanoo.

Vaikea tilanne sai myös monet turkkilaiset jakamaan sosiaalisessa mediassa viestejä, joissa nämä pyysivät apua ulkovalloilta apua Turkin maastopalojen sammutukseen.

Tämä ei ilahduttanut Turkin hallintoa. Esimerkiksi Turkin radio- ja televisiotoimintaa valvova RTÜK varoitti turkkilaisia televisiokanavia ”uutisoimasta liikaa kaaoksesta ja pelosta” ja kehotti toimituksia sen sijaan keskittymään ”onnistuneisiin sammutustöihin”.

Myös Turkin presidentin viestintäpäällikkö Fahrettin Altun väitti, että ulkomaille suunnatut avunpyynnöt uhkaavat ”kansallista yhtenäisyyttä” ja maalaavat kuvaa Turkista ”heikkona valtiona”.

Lopulta apua kuitenkin vastaanotettiin ulkomailta, kun esimerkiksi Espanjan ja Ukrainan lentokoneet saapuivat apuun sammutustöihin, ja myös presidentti kiitti ulkovaltoja avusta.

Sen sijaan esimerkiksi naapurimaa Kreikan antamaan avuntarjoukseen palojen sammutuksesta Turkki ei tiettävästi koskaan vastannut kyllä. Viralliseksi selitykseksi annettiin se, etteivät maan tarjoamat koneet ole sopivia. Turkilla ja Kreikalla on ollut jo vuosikymmeniä jännitteinen suhde.

Kovien maastopalojen taustalla on ennätyskuuma vuosi ja ilmastonmuutos.

Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos eivät kuitenkaan ole viime vuosina olleet laajasti Turkin hallinnon agendalla, vaikka kova kuivuus on esimerkiksi haitannut viljelijöiden ruoantuotantoa.

–  Turkissa lähinnä koulutettu väestö puhuu ilmastonmuutoksesta, mutta esimerkiksi nyt palojen jälkeen pienissä kylissä asuvat ihmiset ovat nostaneet esille viime vuosien ennätyskuuman sään, arvioi Uzsut.

Turkki on yksi harvoista valtioista, joka ei ole ratifioinut Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimusta. Syy tähän on se, että Turkki on määritelty sopimuksessa kehittyneeksi valtioksi, vaikka se itse katsoo olevansa kehittyvä valtio.

Jos Turkki määriteltäisiin kehittyneeksi valtioksi, se saisi haltuunsa varoja, joita sopimuksessa ohjataan kehittyville maille kompensaationa, koska niiden ei ole katsottu aiheuttaneen maailman päästöistä yhtä suurta osaa kuin vauraiden teollisuusmaiden.

Maassa on kuitenkin ollut käynnissä omia ilmastotoimia, kuten tavoite leikata kasvihuonekaasupäästöjä 21 prosentilla ennen vuotta 2030.

Toimia on kuitenkin pidetty osin riittämättöminä. Esimeriksi vuonna 2019 Turkin energiasta yli 80 prosenttia koostui fossiilisista polttoaineista, vaikka määrä onkin viime vuosina laskenut hienoisesti.

Samalla hallinto on saanut myös kritiikkiä ympäristölle vaarallisiksi katsotuista rakennusprojekteistaan, kuten Istanbulin kanaalin rakennushankkeesta.

–  Meidän täytyy aloittaa valmistautuminen uuteen ilmastokriisiin välittömästi. Maamme on keskellä ilmasto- ja vesikriisiä, sanoi Turkin suurimman oppositiopuolueen CHP:n johtaja Kemal Kilicdaroglu.

Nähtäväksi jääkin, kasvattavatko Turkin nuorison lisääntymässä oleva ympäristöhuoli ja maastopaloista aiheutunut poliittinen paine maan hallinnon kiinnostusta ilmastotoimiin.