Kalajoen maastopalon sammutustyöt jatkunevat vaikeassa maastossa päiviä – paloalueelta levisi savua liki sadan kilometrin päähän

Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla voimakkaasti levinnyttä maastopaloa oltiin alkuyöstä saamassa rajattua täysin, mutta sammutustöiden arvioidaan kestävän vielä päiviä, kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitos.

Suurimpana haasteena Kalajoen paloalueella on ollut maasto, joka on ollut muun muassa vaikeakulkuista.

–  Palaneella alueella maasto on kivikkoista, louhikkoista, se on turveperäistä. Turveperäisyys tarkoittaa sitä, että se on voinut pureutua syvemmälle maaperään, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo STT:lle tiistain puolella alkuyöstä.

Turveperäisen maaston vuoksi on mahdollista, että maassa voi olla kymmenien senttien syvyydessä vielä kyteviä pesäkkeitä, vaikka palo saattaisikin jossain kohtaa näyttää sammuneelta.

Syvälle pureutuneet pesäkkeet voivat ryöpsähtää vielä useiden vuorokausienkin kuluttua ja alkaa puskea savua ilmoille.

–  Veikkaan oman kokemukseni perusteella, että siellä on vähintään vuorokausien työmaa odottamassa, että saadaan jälkisammutusvaiheessa kaikki pesäkkeet pimeäksi, Haapanen arvioi.

–  Melkeinpä sellaista pientä paikallista kaatosadetta toivoisi sinne nyt lähipäivinä.

Yön ajaksi sammutustöihin osallistuvaa henkilöstöä vähennetään, koska palon eteneminen on rauhoittunut. Enimmillään sammutustöissä paloalueella oli noin 75 ihmistä ja kaikkiaan sammutustöihin osallistuneen henkilöstön määrä lähenteli kahdeksaakymmentä.

Yöksi palopaikalle on jäänyt töihin reilu kolmekymmentä ihmistä, mikä on noin puolet aiemmasta. Haapanen painottaa, että henkilöstön pitää levätä, jotta työvoimaa on käytettävissä päiväsaikaan ja tarvittaessa useamman vuorokaudenkin ajan.

–  Yöllä tehdään paloalueen rajausta koko ajan ja pyritään varmistamaan, että ne rajat ovat varmasti niin hyvin kiinni, ettei se aamulla lähtisi leviämään tuulten noustessa, Haapanen kertoo.

Pelastusjohtajan mukaan aamun sääennusteet näyttävät sammutustöitä ajatellen kuitenkin varsin hyvältä. Ennusteiden mukaan alueelle olisi tiedossa vain noin 1–2 metriä sekunnissa puhaltavia tuulia. Rannikko-olosuhteet voivat kuitenkin Haapasen mukaan olla arvaamattomat.

–  Merestä ja merisäästä johtuen voi tulla vähän ylläreitäkin, hän sanoo.

Palopaikka sijaitsee Raution kylästä noin seitsemän kilometriä lounaaseen. Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta kahden maissa iltapäivällä. Maastopalo levisi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen aiemmin kertomien tietojen mukaan voimakkaimmillaan 500–600 metrin rintamalla. Maastopalosta syntyi myös uusia paloja.

Paloalueen koko oli tarkentunut tiistain puolelle tultaessa 80 hehtaariin. Haapasen mukaan paloalueen koko on elänyt koko ajan. Alkuvaiheessa arviointia vaikeuttivat kova tuuli ja se, kuinka savu eteni niin matalalla.

–  Savupilven läpi ei maasta tai ilmasta pystynyt tekemään tarkkaa arviota paloalueen koosta, Haapanen selventää.

Savunmuodostus on ollut voimakasta ja savuhavaintoja tehtiin liki sadan kilometrin päässä paloalueelta. Alueella oli pelastusjohtajan mukaan myös mielenkiintoiset sääolosuhteet, sillä savu lähti liikkeelle varsin matalissa ilmakerroksissa.

Lähellä maanpinnan tasoa leijuvaa ja voimakkaasti tuoksuvaa metsäpalon savua havaittiin niin Nivalassa, Haapajärvellä kuin Pyhäjärvelläkin.

Savunmuodostuksesta aiheutui palokunnille tarkastustehtäviä savuhavaintojen vuoksi. Savuhavaintokeikkoja oli Haapasen mukaan muutamia, edellä mainituissa kolmessa kunnassa oli jokaisessa ainakin yksi savuhavaintokeikka.

–  Jollain lailla sellainen poikkeuksellinen sääilmiö oli, että se painoi niin matalalla ne savut jopa kymmenien kilometrien päähän, Haapanen sanoo.

Sammutustöissä oli illan aikana myös kaksi helikopteria. Ensin palopaikalle saapui rajavartiolaitoksen helikopteri, minkä jälkeen puolustusvoimilta saapui sammuttajien avuksi helikopteri Utin jääkärirykmentistä.

Haapasen mukana kopterit olivat muutaman tunnin paikalla yhtä aikaa. Rajavartiolaitoksen helikopteri lähti pois jo loppuillasta.

–  Olettaisin, että todennäköisesti muutaman tunnin kuluttua tämä puolustusvoimien helikopteri tulee lähtemään kohti tukikohtaansa. Tai sitten lepoon johonkin. Heilläkin on nämä lepoaikavaatimukset olemassa, Haapanen sanoo puoli yhden aikoihin.

Hän arvioi tuolloin puolustusvoimien helikopterin olevan paikalla vielä parin tunnin ajan.

Pelastusjohtaja ennustaa, ettei huomiselle päivälle ole välttämättä helikopterille tarvetta, jos paloalue pysyy rajattuna ja hallinnassa.

Aamun osalta miehitys riippuu paljon aamun tilanteesta. Haapanen kuitenkin arvioi, että töitä jatketaan todennäköisesti suurin piirtein samalla työvoimalla kuin yölläkin eli noin kolmenkymmenen pelastajan voimin, jos paloalue vain pysyy hallinnassa.

–  Tilanteen mukaan mennään sitten. Kun paloalue on saatu rajattua, niin se on sellaista hyvin käsipelillä tapahtuvaa palopesäkkeiden esille kaivamista ja sammuttamista, Haapanen kertoo.

–  Mennään syvemmälle ja keskemmälle sitä paloaluetta koko ajan, edetään reunoilta käsin.

Pelastusjohtajan mukaan maastopalon vuoksi ei ole ollut asutusta välittömässä vaarassa, eikä alueella tiettävästi ole ollut kesäasuntojakaan. Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole, että rakennuksia olisi tuhoutunut palon vuoksi.

Yksi pelastuslaitoksen henkilöstöön kuuluva on loukkaantunut lievästi saatuaan toistakymmentä ampiaisen pistoa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan hän on saanut hoitoa perusterveydenhuollon päivystyksessä. Muita henkilövahinkoja ei ole tullut.