Kainuun yöjuna palaa raiteille 14 vuoden tauon jälkeen – hallituksen päätös on alueelle todellinen joululahja
Syksyn budjettiriihi toi tullessaan ennenaikaisen joululahjan sekä kainuulaisille ihmisille että koko maakunnan elinkeinoelämälle.
Vuodesta 2006 tauolla ollut Kainuun yöjuna palautetaan takaisin raiteilleen valtiovallan ja VR:n välisellä määräaikaisella sopimuksella.
Maakuntajohtaja Pentti Malinen myöntää olleensa budjettiuutisten jälkeen aluksi jopa yllättynyt, vaikka yöjunaliikenteen mahdollinen jatko on pysytellyt jo vuosikaudet keskusteluissa esillä.
– Tiedän että taustatyötä on tehty kovasti alueen poliitikkojen ja elinkeinoelämän toimesta. Mutta ajankohta ja konteksti, missä se nyt nousi esiin, hieman ehkä yllättivät minutkin.
Malisen mukaan toiveet korpimaakunnassa olivat vielä hyvinkin korkealla keväällä 2019, kun elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) asettama selvitystyö valmistui.
Selvityshenkilö Pasi Holmin laatima yhteenveto piti yöjunayhteyttä tärkeänä alueen elinvoiman sekä saavutettavuuden kannalta ja suositteli vahvasti kokeilun käynnistämistä.
– Selvityksen valmistumisen jälkeen kaatui hallitus, eikä junayhteydestä enää uudessa hallitusohjelmassa ollut erikseen mainintaa. Nyt se sitten löytyy budjettikirjassa valtiovarainministeriön sivulla Kestävä matkailu 2020–2030 -ohjelman liitteessä.
– Jännä konteksti sinänsä, vaikka matkailu on yksi Kainuun tärkeimmistä elinkeinoista. Mutta parasta on, että jotain konkretiaa nyt saatiin kun lentoyhteyksissäkin on toivomisen varaa. Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan, Pentti Malinen kiittelee.
Maakuntajohtaja arvostaa sitä, että alueen ihmisiä on käyty paikan päällä kuuntelemassa.
– Kyllä Lintilän porukalle täytyy tästä pisteet antaa. Tämä päätös tuo samalla uusia mahdollisuuksia koko Itä-Suomen raideliikenteen kehittämiseen ja alueita kohdellaan tasapuolisesti.
Kyllä Lintilän porukalle täytyy tästä pisteet antaa.
Yöjunayhteyden palauttaminen on kainuulaisen keskustan kansanedustajan Tuomas Kettusen mukaan hyvä esimerkki poliittisen tahdon merkityksestä.
– Vaikka meitä syytetään alueiden unohtamisesta, niin aluepolitiikka on edelleen olemassa. Jos keskusta ei olisi hallituksessa, niin tuskin tätäkään päätöstä olisi tehty, hän aprikoi.
– Perussuomalaisten emerituskansanedustaja Pentti Kettunen kirjoitti Kainuun Sanomien mielipiteissä, että tarvittiin korona junayhteyden saamiseen. Hänelle täytyy vastata, että tätä päätöstä kyllä pohjustettiin jo paljon ennen koronaa.
Vajaan vuoden eduskunnassa istunut Kettunen haluaa nostaa esiin kainuulaisten kollegoiden yhteistyön yli puoluerajojen.
– Puhutaan että hallitus tekee vain vihervasemmistolaista politiikkaa. Mutta SDP:n Raimo Piiraisen ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen kanssa yöjunahanketta on viety eteenpäin. Jos keskustalla on valtiovarainministerin ja demareilla liikenneministerin salkut, niin jotain merkitystä silläkin varmasti on.
– Eikä tässä tapauksessa kyse ole pelkästään Kainuun hankkeesta. Yöjunayhteyshän kulkee Oulusta Kajaaniin ja sieltä Savon rataa Helsinkiin. Kettunen muistuttaa.
Kainuun yöjuna mahdollistaa Kettusen mukaan jatkossa sen, että ihmiset voivat työskennellä entistä täysipainoisemmin. Matkustettiin sitten kumpaan suuntaan tahansa.
– Vaikka olen entinen rekkamies ja tottunut ajamaan autolla, niin tiedän kyllä hyvin asian merkityksen. Onhan vireystila ihan toista kun pystyt lepäämään edellisen yön ja aloittamaan työt määränpäässä heti aamulla.
Kustannusten puolesta Kainuun yöjuna ei ole valtakunnallisessa mittakaavassa kovin iso satsaus.
Liikenneviraston arvioima 1,5 miljoonan euron tukipotti voi toki vielä neuvotteluissa hieman kasvaa riippuen kalusto yms. tarpeista.
Elinkeinoministeri Lintilän erityisavustajan Antti Siika-ahon mukaan työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat jo aloittaneet VR:n kanssa neuvottelut yöjunayhteyden tiimoilta.
– Siellä tehdään laskelmat ja ne on tarkoitus tuoda täydentävään lisätalousarvioesitykseen marraskuussa. Arvelen että vuotuinen ostopalvelun tukisumma voisi hyvinkin jopa tuplaantua tuosta 1,5 miljoonasta, Siika-aho toteaa.
Pasi Holmin selvityksessä kävi ilmi, että erilaisten liikennehankkeiden vertaamisessa on korostettu henkilöliikenteen merkitystä viimeisten 15 vuoden aikana.
Kainuun ja muiden vähäväkisten seutujen seutujen näkökulmasta olisi tärkeää, että mittareita muutettaisiin. Holm ehdottaakin, että elinkeinoelämän kuljetusten painoarvoa pitäisi lisätä, kun ratahankkeita suunnitellaan.
– Ruotsissa tämä asia on ymmärretty huomattavasti paremmin kuin meillä. Suomessa tämä on suosinut turhankin paljon pääkaupunkiseudun hankkeita, maakuntajohtaja Malinen harmittelee.
Kustannusten ja tuen suuruusluokan osalta Malinen haluaa nostaa esiin yhden selvityksessäkin ilmitulleen seikan.
– Jo pelkästään Länsimetron rakennuskustannusten määrärahaylityksillä Kainuun yöjuna voisi toimia 300 vuotta, hän muistuttaa.