"Kaikki palvelut ajetaan alas" – Maaseutu edustaa hyvää elämää, mutta sitä varjostaa kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, kertoo barometri
Tuoreen maaseutubarometrin mukaan yhä useammalla on kiinnostusta muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön.
Kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun. Samalla kokemus elämän oikeudenmukaisuudesta on heikentynyt, eniten harvaan asutulla maaseudulla ja vähiten kaupungeissa.
– En näe nykyistä politiikkaa kovinkaan maaseutua suosivana, kaikki palvelut ajetaan alas ja ihmiset pakotetaan pois maaseudulta, eräs vastaajista toteaa.
– Maalla asuminen on kallista, joten se ei valitettavasti tule yleistymään. Kaupungissa, kerrostalossa asuminen on huomattavasti edullisempaa, vastaa toinen.
Kun reilut 27 prosenttia kansalaisista piti mahdollisena muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön vuonna 2020, kiinnostaa maallemuutto nykyään yli 32:ta prosenttia kansalaisista.
Muuttoaikeisiin voi kuitenkin vaikuttaa kokemus peruspalveluiden saatavuudesta, joka on heikentynyt kaikilla aluetyypeillä, voimakkaimmin kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla.
Samalla peruspalveluiden saatavuus koetaan aiempaa tärkeämmäksi turvallisen arjen ja hyvän elämän elementiksi. Myös läheisten ja ystävien turvaverkon merkitys on kasvanut aiemmasta.
Maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että muutokset ovat merkittäviä vuoteen 2020 ja aikaisempiin maaseutubarometreihin verrattuna.
– Mahdollisuuden vaikuttaa itse arkielämänsä sujumiseen koetaan heikentyneen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla, hän sanoo tiedotteessa.
Suomalaisten mielikuvaan maaseudusta kuuluvat edelleen luonto ja vapaus. Maaseutu edustaa hyvää elämää 62 prosentille suomalaisista, ja maalaisidentiteetti koetaan edelleen vahvana myös kaupunkilaisten keskuudessa.
Vastaajista kaupunkilaisiksi kokee itsensä 37 prosenttia, maalaisiksi 24 prosenttia ja molemmiksi näistä 37 prosenttia. Maaseutuidentiteetti on vahvistunut viime vuosina.
Maaseutu näyttäisi olevan yhä useammalle paikka, jossa on omistuksia. Se on tärkeä myös paikkana, jossa virkistäydytään ja jossa asutaan vapaa-aikana. Entistä useamman odotetaan tekevän työtä maaseudulta, mutta yrittäjäksi ryhtyminen maaseudulla ei kiinnosta enää samalla tavalla, vaikka noin puolet vastaajista näkee maaseudulla yrittäjyys- ja elinkeinomahdollisuuksia.
Vihisen mukaan kiinnostus ryhtyä yrittäjäksi maaseudulla on heikentynyt kaikkien alueiden asukkaiden keskuudessa ja muutos on huomattava: kaikkien suomalaisten keskuudessa 15 prosentista 10 prosenttiin.
– Enemmän kiinnostusta on etäyrittäjyyteen maaseudulla, mutta sekin on vähentynyt vuodesta 2020 hän kertoo.
Kiinnostuksella voi Vihisen mukaan olla merkitystä siihen, voiko yhteiskunta lunastaa maaseutuun liittyviä odotuksia, kuten ruuan saannin kriisiaikoina ja uusiutuvan energian tuotannon sekä vapaa-ajan asumiseen ja virkistäytymiseen liittyvät odotukset.
Yhä useampi suomalainen toivoo, että maaseutu olisi entistä monikulttuurisempi. Vuonna 2020 näin toivoi 20 prosenttia vastanneista ja nyt 27 prosenttia. Lisäksi 81 prosenttia vastanneista, lisähenkilöstöä harkitsevista maaseudun yrityksistä voisi palkata maahanmuuttajan.
Maaseutubarometrin tietoja hyödynnetään kansallisen maaseutupolitiikan valmistelussa ja seurannassa. Edellisen kerran se toteutettiin vuonna 2020 ja sitä ennen vuosina 2014, 2011 ja 2009.
Tilaajina ovat maa- ja metsätalousministeriö ja valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan neuvosto MANE. Barometrin kehittämisestä ja maaseutupoliittisesta tulkinnasta vastaa Luonnonvarakeskus Luke, kyselyn toteutuksesta Taloustutkimus, Luken toimeksiannosta.
Maaseutubarometrin loppuraportti ja osan 2 tulokset julkaistaan Maaseutuparlamentissa Nurmeksessa, syyskuussa 2024.