Kaduille päätyvät nuoret aloittavat päihteiden käytön hyvinkin varhain – asiantuntijaa huolettaa katujen väkivalta
Kaduilla on yhä enemmän nuoria, joista monet aloittavat päihteiden käytön hyvin varhain. He eivät välttämättä kulje lievän tai keskivaiheen tilanteen läpi, vaan menevät suoraan syvään päähän ja jäävät sinne. Näin sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa projektipäällikkö Robert Koski Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeesta.
Tukialus tekee etsivää päihde- ja mielenterveystyötä Helsingin, Tampereen ja Lahden kaduilla.
Asunnottomuus ei nuorilla aina näyttäydy siten, että asutaan esimerkiksi hätämajoituksessa tai porttikongeissa.
– Osalla saattaa olla vaikkapa osoite vanhemmilla, mutta todellisuudessa he eivät siellä asu. Asumisen muoto saattaa vaihdella vuoden aikana useampaan kertaan, jolloin he eivät tilastoidu asunnottomiksi, vaan kyse on piiloasunnottomuudesta, Koski kertoi.
Yöpaikka ei useinkaan ole nuorelle ilmainen, vaan yöpymisestä maksetaan tavalla tai toisella.
– Siitä jää tietyllä tavalla aina velkaa, vaikka oletkin jonkun ystävä: joutuu kuitenkin palveluksia tai jotain tekemään. Joutuu ehkä stressissä ja miellyttämisessä elämään, että saa jonkun paikan, missä on. Tai joutuu tekemään asioita, joita ei välttämättä todellakaan haluaisi, mutta ei mieluummin ole kadulla, sanoi itsekin asunnottomuutta kokenut kokemusasiantuntija Ida tiedotustilaisuudessa.
Koski sanoo olevansa äärimmäisen huolissaan katutilanteesta.
– Väkivalta lisääntyy koko ajan. Tiedämme, että junnut kantavat astaloita sun muita mukana, vaikka heillä ei edes olisi siihen syytä. He suojautuvat toisiltaan. Siellä on tosi vahva vaikenemisen kulttuuri. Osa on oikeasti valmiita menemään ennemmin vaikka vankilaan kuin puhumaan kenellekään näistä asioista, mitä siellä tapahtuu.
Kadulla nuoret järjestäytyvät ja heillä on Kosken mukaan paljon huumeita. Hän viittaa lehdissäkin olleisiin juttuihin alaikäisistä liigoista, joilla on ollut kiloja vahvoja huumeita.
– Ei ole hyvä, että on 15–16-vuotias, jolla on viisi tonnia taskussaan ja ajatusmaailma huumemaailmassa. Kaikki voivat miettiä, mihin se pitkällä aikavälillä johtaa ja minkälaisia ratkaisuja senikäinen ihminen elämässään saattaa tehdä ihannoidessaan sitä kulttuuria.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilastojen mukaan viime vuonna Suomessa oli yksineläviä asunnottomia runsaat 3 900, joista yli 700 eli vajaa viidennes oli alle 25-vuotiaita.
Diakonissalaitoksen Asunto ensin -mallin ajatuksena on, että asuminen on perusta koko kuntoutumiselle, kertoi asiakkuusjohtaja Heli Alkila.
Aiemmin ajateltiin, että ihmisen piti tehdä ensin kaikki muu ja sitten lopuksi palkintona oli mahdollisesti asunto.
– Asunto ensin -malli käänsi tämän kaiken toisinpäin. Eli asunto annetaan kaikille tarvitseville. Ei niin, että asuminen pitää jollakin lailla ansaita, Alkila kertoi.
Ympäristöministeriö kertoi torstaina nimittäneensä selvityshenkilön tutkimaan asunnottomuuden poistamiseen tarvittavia keinoja. Juha Kaakisen esityksen on määrä valmistua tammikuun loppuun mennessä.
Hallitusohjelman mukaisesti asunnottomuus halutaan puolittaa kuluvan vaalikauden aikana ja poistaa vuoteen 2027 mennessä.