Jussi Halla-aho pyrkii perussuomalaisten johtoon
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho lähtee tavoittelemaan perussuomalaisten puheenjohtajuutta.
Hän ilmoitti asiasta Youtube-videolla.
Halla-aho edustaa perussuomalaisten maahanmuuttokriittisintä siipeä.
Hän on saanut kirjoituksistaan tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Videopuheessaan Halla-aho korosti, ettei vallanperimys puoleessa edusta muutosta.
Hän vihjasikin, että ehdolle asettunut kansanedustaja Sampo Terho ei välttämättä ole riittävän riippumato vaihtoehto.
– Puolue ei voi olla harvojen hillotolppa, Halla-aho totesi
Puheessaan Halla-aho korosti kansallismielisyyttä ja maahanmuuttovastaisuutta.
– Jos omasta linjasta luovutaan liikaa, kannatus alkaa sulaa.
Hän näki, että maahanmuuttovastaisuus oli yksi merkittävimpiä syitä Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Iso-Britanniain brexit-äänestyksen tuloksiin.
Halla-aho oli tyytyväinen kansallismielisten puolueiden menestykseen monissa Euroopan maissa.
Hänen mukaansa perussuomalaisia yhdistää näkemys siitä, että Suomi ei voi olla globaali sosiaalitoimisto, johon ”kenellä tahansa on oikeus lampsia sisään elätettäväksi ja esittää röyhkeitä vaatimuksia”.
Halla-ahon mukaan media ja muut puolueet eivät halua Perusuomalaisille hyvää, joten puolueen itsensä on muututtava.
– Minä en pelkää tehdä ikäviä ratkaisuja, jos kovat toimet ovat tarpeellisia.
Halla-aho pyrki eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja sai reilut 2 000 ääntä, mutta ei tullut valituksi.
Vuonna 2008 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana ehdokkaana, ja hän sai lähes 3 000 ääntä.
Halla-aho lupautui ehdokkaaksi myös europarlamenttivaaleihin vuonna 2009, mutta perussuomalaiset eivät hyväksyneet häntä puolueen ehdokkaaksi.
Halla-ahon kannattajat ehtivät kerätä lähes 3 700 nimeä valitsijayhdistystä varten, mutta hän ei lähtenytkään ehdokkaaksi.
Vuonna 2010 Halla-aho liittyi perussuomalaisiin, ja seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla ja koko maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä.
Yhteensä Halla-aho sai ääniä yli 15 000.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi Halla-ahon muun muassa ulkomaalaisasioita käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.
Halla-aho kuitenkin luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2012 muiden eduskuntaryhmien vaadittua hänen eroaan.
Taustalla olivat Halla-ahon saama sakkotuomio blogikirjoituksesta sekä hänen omat kommenttinsa korkeimman oikeuden vahvistamasta tuomiosta.
Halla-ahoa syytettiin muun muassa oikeusjärjestelmän vähättelystä.
Vuonna 2014 Halla-aho valittiin europarlamenttiin maan toiseksi suurimmalla äänimäärällä heti Alexander Stubbin (kok.) jälkeen.
Halla-aho on opiskellut Helsingin yliopistossa venäjää vuosina 1995–2000. Hän väitteli filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista vuonna 2006.
Perussuomalaisten puheenjohtajakilpaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet Halla-ahon lisäksi muun muassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sekä kansanedustajat Leena Meri ja Veera Ruoho.
Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Timo Soinin tilalle valitaan kesäkuussa puoluekokouksessa Jyväskylässä.
Käytössä on kahden äänestyskierroksen malli, jossa toiselle kierrokselle pääsee kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta.
Perussuomalaisten puoluekokouksissa ei ole monista muista puolueista poiketen erillisiä kokousedustajia, vaan kokous on avoin kaikille puolueen jäsenille.