Julkinen talous saataisiin kuntoon vaalikaudessa tehokkaalla kasvuohjelmalla, uskoo keskustalainen yritysjohtaja – tällainen on "Roinisen lista"
Julkinen talous voitaisiin tasapainottaa huomattavasti pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen rakentamaa polkua tehokkaammin ja nopeammin, jopa neljässä vuodessa.
Näin uskoo oman kasvuohjelman laatinut keskustalainen kiinteistöalalla toimiva yritysjohtaja Petri Roininen.
– Halusin etsiä sellaisen vaihtoehtoisen polun, joka perustuisi kasvuun pikemminkin kuin leikkauslistoihin, joita on paljon, Roininen kertoo Suomenmaalle.
Roinisen mukaan hänen reseptinsä tuoma talouskasvu sulattaisi julkisen talouden alijäämän noin miljardiin vuonna 2027. Tämä olisi valtava parannus kuluvan vuoden noin 10 miljardin euron alijäämään nähden.
Roininen sanoo olevansa Suomesta ja maan talouskasvun eväistä huolissaan. Suomen ongelmien juurisyy on hänen mukaansa viidentoista vuoden nollakasvu.
– Taudin oire on sellainen, että tämä ei lähde leikkaamalla, vaan vaatii myös sen kasvun.
Roinisen mukaan Orpon hallituksen ohjelmalla entinen meno vain jatkuu.
– Siellä on se sama 10 miljardin vaje vuonna -27, hän huomauttaa.
”Roinisen listan” ytimessä on investointiohjelman kaksinkertaistaminen kahdeksaan miljardiin valtion ei-strategisia omistuksia myymällä. Myös kiinteistömyynnit voitaisiin Roinisen mukaan nostaa 100 miljoonasta 500 miljoonan euron tasolle per vuosi.
Vaalikauden aikana irrotettaisiin siten varoja kuusi miljardia ei-strategisten yritysten omistuksista ja kaksi miljardia kiinteistömyynneistä.
Vielä isompi kysymys on Roinisen mukaan rahojen käyttö.
– Nyt hallituksen niin sanotussa investointiohjelmassa käytetään varsin normaaleihin budjettiluonteisiin juttuihin, kuten sinänsä tärkeisiin väylästön kunnossapito- ja kehitystoimiin ja sillä rahoitetaan terveydenhuollon Kela-hyvitystä ja niin edelleen.
Roinisen mukaan hänen ohjelmassaan haettaisiin oikeita kasvutoimia sijoittamalla kasvurahastoihin, jotka loisivat kasvavaa bisnestä. Hän vertaa metodia Suomen teollistamiseen valtionyhtiöillä suljetun talouden maailmassa.
–Nyt tällä tavalla luodaan vastaava kasvuimpulssi tämän päivän markkinatalouden menetelmillä.
Itse pörssiyhtiön toimitusjohtajana toimiva Roininen näkee, että Fortum pitäisi ottaa pois pörssistä. Yhtiöstä pitäisi hänen mielestään tehdä vihreän siirtymän veturi ja uskottava toimija kaikkiin energia-alan investointeihin.
– Ja turvata myös huoltovarmuus samalla.
Roinisen mukaan Fortumin kaltaiselle strategiselle infralle pörssi ei ole paras paikka. Hänen mielestään Suomessa on ylipäätään yksityistetty väärät asiat ja pidetty julkisessa omistuksessa väärät asiat. Esimerkiksi energiaverkko ja energiantuotanto kannattaisi pitää vahvasti omissa käsissä.
– Koska pörssiyhtiöitä johdetaan sillä tavalla, että pyritään maksimoimaan omistaja-arvoa. Ja siihen istuvat vähän huonosti nämä kansallisen turvallisuuden aspektit. Minun mielestäni Fortum pitäisi ottaa tällaiseen tarkasteluun.
Roininen rukkaisi myös yritysverotusta kohti Viron mallia, jossa veroa ei makseta jakamattomasta voitosta. Aivan niin radikaaliin uudistukseen ei Roininenkaan ole valmis, koska verotuottomenetykset laskettaisiin useissa miljardeissa.
Sen sijaan Roininen ehdottaa mallin hieman maltillisempaa suomalaista sovellusta, joka koostuisi 15 prosentin yhteisöverosta ja seitsemän prosentin osingonjakoverosta, mikä olisi veroneutraalia kokonaisuudessaan. Kun samassa yhteydessä toteutettaisiin yksityisten ihmisten osinkoveron pudotus 30 prosentista seitsemään prosenttiin, päästäisiin Roinisen mukaan rakenteeseen, joka kiihdyttäisi kasvua muttei maksaisi liikaa.
– Tämä olisi merkittävä muutos sekä yritysten että miljoonan yksityisen osakkeenomistajan kannalta, Roininen sanoo. Hänen mukaansa näin avattaisiin suomalaiselle merkittävä polku vaurastumiseen kansankapitalismin kautta.
Roinisen mukaan myös asumisen saralla voitaisiin tehdä todella paljon uutta politiikkaa muuttamalla painopisteitä, koska asuntopolitiikan fundamentit ovat peräisin 1960-80 -luvuilta ja aivan eri maailmasta.
Roininen siirtäisi esimerkiksi osan asuntotuotannon verotuksesta veroneutraalisti rakennuksen elinkaaren haittaveroihin. Muutos tehtäisiin alentamalla asuntorakentamisen arvonlisäveroa ja korottamalla lämmityksen ja energian verotusta.