Vieläkö Suomella riittää työkaluja toisen korona-aallon torjumiseen – valtakunnallisten rajoitusten asettaminen on jatkossa haastavampaa
Suomessa ollaan hyvin erilaisessa tilanteessa kuin viime keväänä ensimmäisen korona-aallon aikaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta.
– Valmiuslain mukaisista toimivaltuuksista on pyritty eroon ja menty enemmän siihen suuntaan, että toimitaan noin ylipäätään tartuntatautilain nojalla, ja silloin se vastuutoimijuus on ensisijaisesti paikallisilla terveysviranomaisilla, Tervahauta kertoo.
– Tartuntatautilain ja paikallisten toimien toivoisi riittävän mahdollisimman pitkälle, koska niiden valtuuksien nojalla ei taas voida tehdä koko maan kattavia toimia.
Suomessa koronatilanne on tällä hetkellä rauhallinen ja vakaa, mutta asiantuntijat ovat varoitelleet Suomea vaanivasta toisesta korona-aallosta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi kesäkuussa, että kynnys valmiuslain valtuuksien ottamiseksi uudelleen käyttöön on jatkossa entistäkin korkeampi.
Tartuntatautilakiin ollaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan tekemässä muutoksia, jotta joitakin toimia pystyttäisiin tekemään sen kautta. Osaa muutoksista esitetään pysyviksi ja osaa määräaikaisiksi.
Jotkut toimet ovat kuitenkin edelleen mahdollisia, vaikka valmiuslakia ei otettaisikaan käyttöön.
Esimerkiksi kokoontumisia voidaan Varhilan mukaan edelleen rajoittaa alueellisesti tartuntatautilailla, vaikka yli 500 henkilön tilaisuudet ovatkin taas sallittuja elokuun alusta alkaen.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan kokoontumisten rajoittaminen kevään aikana alle kymmenen hengen suuruisiksi vähensi joukkoaltistumisia dramaattisesti.
– Ne loppuivat rajoituksen alkamisesta parin viikon sisällä. Niitä ei käytännössä ollut – lukuun ottamatta yksittäisiä työpaikka-altistuksia.
Myös ravitsemisliikkeet olivat osan keväästä suljettuna, ja tämänkin jälkeen niiden toimintaa on rajoitettu selvästi tavallisesta.
Tervahaudan mukaan valvontaviranomaiset voivat kuitenkin laittaa tälläkin hetkellä vaikkapa baarin ovet säppiin, jos se osoittautuu ”viruslingoksi”.
– Valmiuslain myötä päätösvalta siirtyi valtioneuvostotasolle sellaisista asioista, joista olisi tartuntatautilain nojalla ollut mahdollista päättää silloinkin paikallisesti, Tervahauta kertoo.
Tartuntatautilaki antaa Varhilan mukaan mahdollisuuden myös koulun tilojen sulkemiseen.
Suomessa on kuitenkin perusopetuslain mukaan oppivelvollisuus ja oppioikeus. Opetus- ja kulttuuriministeriön puolella on tehty tätä ajatellen väliaikainen lakimuutos, jonka myötä perusopetusta pystytään antamaan etäopetuksena. Muutos on voimassa vuoden loppuun saakka.
Keväällä kiellettiin myös muun muassa vierailut vanhusten asumispalveluyksiköissä.
Pandemian alkukuukausina hoivakodeissa oli epidemiaryppäitä niin Suomessa kuin muuallakin. Ruotsalainen uskoo, että tilanne voisi pahentua uudelleen ilman koronatilanteen vuoksi käyttöön otettuja suojaustoimia.
Suomessa tilanne saatiin hallintaan, kun työntekijöille saatiin ohjeistus kirurgisten suunenäsuojainten käytöstä potilaskohtaamisissa ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ja saatiin asetettua vierailukieltoja.
STM:n Varhilan mukaan hoitolaitosvierailuiden kieltäminen on tartuntatautilain mukaan hoitoyksikön johtajan toimivallassa oleva asia.