Jihadistinen väkivalta-aalto huolenaiheena kyselytunnilla – "taustalla takapajuinen arvomaailma"
Radikalisoituneiden muslimien väkivaltaiset iskut Euroopassa nousivat eduskunnan kyselytunnin pääaiheeksi.
Muun muassa ranskalaisen historianopettajan Samuel Patyn mestaus ja useita kuolonuhreja vaatinut isku Wienin keskustassa ovat järkyttäneet eurooppalaisia viimeisen viikon aikana.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä ilmaisi tyytymättömyytensä siihen, ettei hallitus ole hänen mielestään tuominnut sananvapauteen kohdistuneita hyökkäyksiä riittävän selväsanaisesti.
Keskeisenä syynä levottomuuksiin ovat satiirilehti Charlie Hebdon julkaisemat pilakuvat esimerkiksi profeetta Muhammedista.
Mäkelä tivasi sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.), jatketaanko Suomessa oleskelulupien myöntämistä edelleen sellaisille henkilöille, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Ohisalo alleviivasi että islamistinen terrorismi on vakava ja tuomittava ilmiö.
Hän kuitenkin kannattaa sitä, että Suomessa työllistynyt ja maahan kotoutunut henkilö voi saada oleskeluluvan.
– Hallitus pyrkii siihen, että näille ihmisille, joita ei pystytä palauttamaan, – koska tietyt valtiot eivät ota heitä vastaan – olisi hyvä löytää jokin status tässä yhteiskunnassa sen sijaan, että ihmiset ovat yhteiskunnan reunamilla.
Mäkelästä olisi kuitenkin turvallisempaa ottaa säilöön ne, jotka oleskelevat maassa laittomasti.
– Karkottaminen vaikeutuu tai muuttuu jopa mahdottomaksi, jos henkilö saa Suomen kansalaisuuden – ja Suomen kansalaisuuden saa nykyään suorastaan alennusmyynnistä, Mäkelä varoitteli.
Ohisalo muistutti, että nykyhallitus on panostanut turvallisuuteen enemmän ”kuin yksikään hallitus vuosiin tai ehkä vuosikymmeniin”.
– Satoja miljoonia euroja lisää rajavartiolaitokselle, poliisille, pelastuspuolelle, hätäkeskuslaitokselle, Ohisalo luetteli.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli huolissaan Ohisalon ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) lausunnoista.
Hänestä ministerien kommentit voi käsittää niin, että islamistinen väkivalta johtuisi ensisijaisesti syrjäytymisestä ja syrjityksi tulemisesta.
– Mielestäni on kyseenalaista väittää, että jihadistinen väkivalta olisi yhteiskunnan syytä – siis uhrien syytä. Tällainen islamin ja islamismin edessä matelu ei edistä ongelman ratkaisua. Terrorismin taustalla on väkivaltainen ja takapajuinen arvomaailma, joka on pesiytynyt Eurooppaan maahanmuuton myötä, Halla-aho latasi.
PS-pomo vaatikin vihreitä ministereitä kertomaan, mikä heidän mielestään on perimmäinen syy väkivaltaiseen islamismiin.
Haavistosta vastasi terrorismin kumpuavan joissakin moskeijoissa opetettavasta radikaalista ajattelusta.
– Pitää varoa, ettei vääränlainen viesti lankea otolliseen maaperään, ulkoministeri huomautti viitaten muslimien yhteiskunnallisen integroimisen tärkeyteen.
Haavisto kuitenkin muistutti, että maltillinen muslimiyhteisö on tuominnut radikaalien veriteot.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vaati, että väkivalta on kitkettävä pois Euroopan kaduilta.
– On välttämätöntä, että meidän eurooppalaisia arvojamme; valistuksen aatteisiin perustuvia arvoja, avoimen ja vapaan yhteiskunnan arvoja puolustetaan. Siihen ei sovellu ääri-islam eikä mikään muukaan poliittinen tai uskonnollinen fanatismi tai kiihkoilu.
Kurvinen kysyikin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.), kriminalisoiko hallitus terroristijärjestöön kuulumisen.
Henrikssonin mukaan lain valmistelu on vireillä oikeusministeriössä.
Ministerin mukaan vielä ei ole tehty lopullista päätöstä siitä, tuoko hallitus eduskuntaan yksittäisen lakiesityksen vai ryhtyykö se kokonaisuudistukseen.
Islamistisen radikalismin lisäksi hallitukselta penättiin tukea Vastaamon tietomurron uhreille sekä resursseja rikoksen tutkintaan.
Hallitukselta vaadittiin myös toimia eturauhassyövän seulontojen aloittamiseksi ja poikien koulumenestyksen petraamiseksi.