Järjestöt valittivat jälleen oikeuteen hallituksen ilmastotoimista
Joukko ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) hallituksen ilmastotoimista, joita ne pitävät riittämättöminä.
Valitus on toinen laatuaan. Viime kesänä KHO jätti ensimmäisen valituksen tutkimatta.
Tuolloin Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto valittivat KHO:hon, koska ne katsoivat, että valtioneuvosto oli laiminlyönyt velvollisuutensa päättää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisista lisätoimista.
Kyse oli valtioneuvoston eduskunnalle syksyllä 2022 antamasta ilmastovuosikertomuksesta. Järjestöjen mukaan se ei sisältänyt riittäviä toimia Suomen hiilinieluvajeen korjaamiseen.
KHO pohti tuolloin, oliko tapauksessa ylipäätään mahdollista tehdä valitus tuomioistuimeen. KHO katsoi, että ilmastovuosikertomukseen sisältyvät valtioneuvoston ratkaisut eivät sisältäneet valituskelpoista hallintopäätöstä. KHO ratkaisi asian äänestyksellä äänin 3–2.
KHO totesi ratkaisussaan viime kesänä, että ilmastonmuutos on parhaan tieteellisen tiedon perusteella ihmiskunnan kohtalonkysymys. Samoin se totesi, että ensisijainen vastuu kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä on demokraattisesti valituilla poliittisilla päätöksentekijöillä.
Vaikka KHO ei ottanut silloista valitusta käsittelyyn, se ei sulkenut pois mahdollisuutta, että tuomioistuin voisi arvioida valtioneuvoston päätöksenteon laillisuutta järjestöjen tarkoittamalla tavalla.
KHO:n mukaan tämä voisi tulla kysymykseen sellaisessa passiivisuutta osoittavassa tilanteessa, jossa päätöksen tekemättä jättäminen johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen tai jos valtioneuvoston toiminta osoittaisi, ettei sillä ole tarkoitusta tehdä asianmukaisia päätöksiä ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla.
Aiemmin tässä kuussa KHO:hon jätetyn toisen valituksen takana ovat Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Amnesty Internationalin Suomen-osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto sekä Suomen saamelaisnuoret.
Valitus liittyy kesäkuussa annettuun vuoden 2024 ilmastovuosikertomukseen. Valituksen mukaan valtioneuvosto ei ollut sen antamiseen mennessä reagoinut ilmastolain edellyttämällä tavalla lisätoimitarpeeseen, joka tunnistettiin jo edellisessä ilmastovuosikertomuksessa.
– Koska valtioneuvosto ei ole tehnyt päätöstä lisätoimista (ilmastolain) mukaisesti eikä ilmaissut aikomustaan muuttaa keskeisiä ilmastopolitiikan suunnitelmia, erityisesti maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa — valittajat katsovat, että kyseessä on (KHO:n ratkaisun) mukainen tilanne, jossa päätöksen tekemättä jättäminen johtaa ilmastolain vastaiseen lopputulokseen ja jossa valtioneuvoston tosiasiallinen toiminta osoittaa, ettei sillä ole tarkoitusta tehdä asianmukaisia päätöksiä laissa edellytettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla, valituksessa kirjoitetaan.