Japanissa alkaa tutkinta Yhdistymiskirkosta – taustalla Shinzo Aben murha
Japanissa ex-pääministeri Shinzo Aben murhan käynnistämä keskustelu poliitikkojen ja uususkonnollisen järjestön kytköksistä jatkuu kiivaana. Nyt pääministeri Fumio Kishida on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriötä aloittamaan tutkinnan heinäkuussa murhattuun Abeen liitetystä Yhdistymiskirkosta.
Opetusministeri Keiko Nagaokan mukaan ministeriö on valmis aloittamaan tutkinnan viipymättä.
Sen tuloksista riippuen kirkko voi tuomioistuimen päätöksellä menettää uskonnollisen järjestön statuksensa ja sen tarjoamat verohelpotukset. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun maan hallitus käyttää laissa määriteltyä oikeuttaan aloittaa tutkinta väärinkäytöksistä epäillystä uskonnollisesta järjestöstä.
Aben murhasta epäillään 41-vuotiasta miestä, jonka on kerrottu kantaneen kaunaa entiselle pääministerille tämän roolista korealaistaustaisen Yhdistymiskirkon leviämisessä Japanissa. Epäillyn äiti oli ajautunut vararikkoon neljä vuotta kirkkoon liittymisensä jälkeen. Hän oli lahjoittanut kirkolle ainakin 100 miljoonaa jeniä eli runsaat 700 000 euroa.
Yhdistymiskirkko on Sun Myung Moonin 1950-luvulla perustama, pääosin kristinuskoon nojaava uususkonnollinen liike, joka tunnetaan myös moonilaisuutena. Sen opetukset perustuvat Moonin teini-iässä näkemään näkyyn, jossa hän kirkon mukaan sai Jumalalta tehtäväksi saattaa loppuun Jeesuksen työ. Kirkko tunnetaan nykyään virallisesti Perheiden maailmanrauhanjärjestönä.
Abe esiintyi kirkon yhteistyötahon tapahtumassa viimeksi videoviestin muodossa syksyllä 2021.
Pääministeri Kishida mainitsi 17. lokakuuta tutkinnan syiksi siviilituomioistuinten kirkolle langettamat vahingonkorvaustuomiot sekä hallituksen perustamaan neuvontapalveluun vajaassa kuukaudessa tulleet yli 1 700 yhteydenottoa. Tutkinta on japanilaismediassa tulkittu myös yritykseksi kohentaa maan hallituksen kannatusta, joka matelee pohjalukemissa.
Kirkolle rahojaan menettäneiden korvausvaatimuksia ajava japanilainen asianajajaryhmä on laskenut, että vuosina 1987–2021 raportoitujen vahinkojen arvo olisi lähes 124 miljardia jeniä eli noin 880 miljoonaa euroa. Ryhmä on toistuvasti kehottanut poliitikkoja lopettamaan esiintymiset kirkon ja sen kumppaneiden tapahtumissa.
Poliitikoille tuki on kuitenkin kelvannut.
Japanilaista politiikkaa dominoiva liberaalidemokraattinen puolue (LDP) kertoi syyskuussa jäsenkyselynsä pohjalta, että 179:llä sen 379 edustajasta parlamentin ala- ja ylähuoneessa on kytköksiä Yhdistymiskirkkoon. Edustajista 17 sanoi hankkineensa kirkon kautta vapaaehtoisia kampanjointiin. Lisäksi 29 edustajaa sanoi vastaanottaneensa lahjoituksia tai muuta rahallista tukea.
Elokuussa 14 ministeriä pantiin kohun takia kiertoon. Kirkon pitkistä lonkeroista kertoo myös se, että kytköksiä on paljastunut näiden ministerisalkkujen uusiltakin haltijoilta.
– Yhdistymiskirkon jäsenet ovat todella kuuliaisia. He tottelevat käytännössä kaikkia uskonnollisen johtajan käskyjä, koska heidät on indoktrinoitu toimimaan niin, kultteja ja uususkontoja tutkiva professori Yoshihide Sakurai Hokkaidon yliopistosta kertoo STT:lle.
– Näin LDP ja etenkin Abe ovat voineet käyttää (kirkon) 60 000–70 000 ääntä järjestelläkseen voiton yhdelle tai kahdelle ehdokkaalle yleisissä vaaleissa.
Kirkolla on yhteyksiä etenkin LDP:n oikeistoryhmittymään Seiwa Kaihin. Ryhmittymä tunnetaan epävirallisesti myös nimellä Abe-siipi. Pääministeri Kishida on luvannut katkaista kaikki LDP:n ja hallituksen kytkökset kirkkoon.
Yhdistymiskirkon Japanin osaston uudistustyön johtaja Hideyuki Teshigawara vahvisti syyskuussa lehdistötilaisuudessa, että kirkko on suositellut jäsenilleen ehdokkaita, jotka jakavat sen poliittiset arvot.
– Seuraajat tekevät lopullisen äänestyspäätöksen oman harkintansa mukaan, hän sanoi.
Kirkon edustajat ovat vastanneet kysymyksiin sen poliittisista tavoitteista puhumalla suurpiirteisesti kommunisminvastaisuudesta, jonka verholla kirkko sai viime vuosisadalla jalansijaa Japanissa. Sen poliittinen sisarjärjestö Shokyo Rengo listasi viime vuonna tavoitteikseen Japanin perustuslain muuttamisen, sotilaallisen voiman lisäämisen sekä ”liiallisten” seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vastustamisen.
Yksi järjestön varhaisista tukijoista oli Aben isoisä, ex-pääministeri Nobusuke Kishi.
Professori Sakurain mukaan Yhdistymiskirkko alkoi korostaa konservatiivisia arvojaan 80- ja 90-lukujen taitteessa. Kirkko etsi tietä takaisin japanilaiseen politiikkaan, kun sen historiallinen tehtävä kommunismin vastustajana oli menettänyt merkityksensä.
Muutamat asiantuntijat ovat arvioineet, että kirkko on käyttänyt poliittisia kontaktejaan myös jarruttaakseen siihen liittyviä rikostutkintoja.
Yhdistymiskirkko on jo pitkään herättänyt Japanissa paheksuntaa rekrytointi- ja varainhankintamenetelmillään. Asianajajaryhmän mukaan kirkko on myynyt jäsenilleen hurjilla hinnoilla tuotteita taiteesta porkkanatiivisteeseen avuksi elämän murheisiin.
Näiden ”hengellisten tuotteiden” ostaja voi olla esimerkiksi läheisensä menettänyt jäsen, jolle uskotellaan tuotteen helpottavan läheisen elämänjälkeistä tuskaa.
Kirkko väitti pitkään, että tuotteiden myynti loppui vuonna 2009. Tuolloin kirkko päivitti jäsenten lahjoituksia ja liiketoimintaa koskevat sääntönsä jouduttuaan rikostutkinnan kohteeksi. Lokakuussa Hideyuki Teshigawara pyörsi aikaisemman lausuntonsa ja myönsi, että tuotteisiin liittyviä valituksia on tullut myös tämän jälkeen.
Kohua on voimistanut se, että arviolta 70 prosenttia korealaiskirkon varoista on peräisin Japanista. Professori Sakurai näkee, että itseään patrioottisina mainostavat poliitikot ovat heikentäneet uskottavuuttaan tukemalla epäsuorasti toimintaa, jonka tarkoitus on ”hyväksikäyttää Japania”.
– Yhdistymiskirkko vaatii voimakkaasti japanilaisia hyvittämään kolonialismin vääryydet Etelä-Korealle, hän sanoo.
Ajatusta poliittista voimaa kulisseissa käyttävästä uskonnollisesta järjestöstä on ollut Japanissa vaikea hyväksyä myös siksi, että japanilaiset ovat hyvin maallisia ja suhtautuvat varsinkin kultteihin epäluuloisesti. Tutkimusten mukaan Japani on yksi maailman maallistuneimmista maista, muistuttaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuslaitoksen yliopisto-opettaja Silja Keva.
Hän kertoo, että Japanin uskonnollista kenttää kuvaavat joustavuus ja synkretismi eli uskontojen sekoittuminen ja yhteensulautuminen. Maan pääuskonnot, shintolaisuus ja buddhalaisuus, eivät edellytä ihmisiä harjoittamaan vain yhtä uskontoa.
– Ne eivät korosta henkilökohtaista uskoa ja jumalasuhdetta samalla tavalla kuin uskonnot lännessä, vaan ilmenevät nyky-Japanissa enemmän tapoina ja perinteinä. Voimakkaan kiinnittymisen uskontoon nähdään usein liittyvän fanaattisiin kultteihin, joista on Japanissa ikäviä kokemuksia, Keva sanoo STT:lle.
Yhdistymiskirkko toimii lukuisissa eri maissa, myös Suomessa.