Japanin pääministerikisassa naiset ja "nuoret" haastavat vanhan kaartin

Japanin politiikkaa vuosikymmeniä hallinneen liberaalidemokraattisen puolueen (LDP) kulisseissa kymmenkunta poliitikkoa kamppailee maan pääministerin paikasta, kertovat japanilaismediat.

Pääministeri Fumio Kishida ilmoitti elokuun puolivälissä yllättäen astuvansa syrjään puheenjohtajan ja pääministerin paikalta syyskuun puoluekokouksen jälkeen. Hän perusteli päätöstään puolueen tarpeella osoittaa kykynsä uudistua ja voittaa takaisin kansan luottamus kohujen värittämien vuosien jälkeen.

– Siksi vaalien on oltava läpinäkyvät ja väittelyjen ennen kaikkea avoimia. Samalla ilmeisin ensimmäinen askel uudistumiskyvyn osoittamiseksi on se, että vetäydyn (kisasta), hän kertoi lehdistötilaisuudessa 14. elokuuta.

Temple-yliopiston Aasian tutkimuksen ja historian professori Jeff Kingston myöntää STT:lle yllättyneensä 67-vuotiaan Kishidan ilmoituksesta, vaikka kyselyjen mukaan hän oli lähdössä kisaan heikoista asemista.

– Ehkä hän näki, mitä tuleman pitää, eikä halunnut nolata itseään lähtemällä vaaleihin pääministerinä vain astuakseen syrjään. Hän on ollut pestissään kolme vuotta, ja on varmasti ollut raskasta olla näin epäsuosittu ja käytännössä koko kansan nyrkkeilysäkki suuren osan tuosta ajasta, arvelee Kingston.

Sanomalehti Asahin heinäkuisessa kyselyssä Kishidan jatkokautta toivoi 18 prosenttia ja vastusti 74 prosenttia runsaasta tuhannesta vastaajasta. Kannatusalho on herättänyt huolta puolueen äänisaaliista ensi vuoden parlamenttivaaleissa.

Uutistoimisto Kyodon 17.–19. elokuuta tekemässä kyselyssä puolestaan 78 prosenttia reilusta tuhannesta vastaajasta arvioi, että Kishidan väistyminen ei palauta luottamusta skandaalista toiseen kompastelleeseen LDP-puolueeseen. Viime vuosina Japanissa on kohistu esimerkiksi puolueen jäsenten sopimattomista kytköksistä korealaiseen Yhdistymiskirkkoon ja puolueen sisäisten ryhmittymien ohi kirjanpidon vastaanottamista lahjoituksista.

Yleisradioyhtiö NHK:n mukaan LDP:n puheenjohtajuudesta ovat ilmaisseet kiinnostuksensa – enemmän tai vähemmän suoraan – muun muassa digitaalisen siirtymän ministeri Taro Kono, ulkoministeri Yoko Kamikawa, talousturvallisuusministeri Sanae Takaichi, LDP:n pääsihteeri Toshimitsu Motegi, LDP:n entinen pääsihteeri Shigeru Ishiba, entinen ympäristöministeri Shinjiro Koizumi ja entinen talousturvallisuusministeri Takayuki Kobayashi.

Kyodon kyselyssä vahvimmilla heistä oli entinen pääsihteeri Ishiba. Häntä tuki 25,3 prosenttia vastaajista. Gallup-kakkosena oli Koizumi 19,6 prosentin kannatuksella.

Ishiba on pyrkinyt puolueen johtoon jo viisi kertaa, muistuttaa Kingston. Hänen ja Motegin kaltaisten puolueveteraanien voi olla vaikea tehdä uskottavasti pesäeroa puoluetta varjostaviin skandaaleihin.

Koizumissa olisi tunnetun poliitikkosuvun 43-vuotiaana komeana ja karismaattisena kasvattina tähtiainesta, mutta hän ei vakuuttanut ympäristöministerinä, kertoo Kingston. Koizumin isä, Junichiro Koizumi, oli Japanin pääministeri vuosina 2001–2006.

– Hän voisi olla parempi vaihtoehto painamaan reset-nappulaa, mutta epäilen, että hän saa tarpeeksi tukea puolueen sisällä.

Vaikka Japanissa onkin elätelty varovaisia toiveita maan ensimmäisestä naispääministeristä, Kingston ei usko Kamikawan tai Takaichin valintaan. Takaichin osakkeita laskee hänen kytköksensä entiseen pääministeriin Shinzo Abeen. Toissa vuonna murhattu Abe oli vallassa yhteensä lähes yhdeksän vuotta.

– Aben myrkyllinen perintö herättää negatiivisia tuntemuksia, enkä siksi usko, että hänellä on hyvä mahdollisuus pärjätä.

Aben perinnöllä Kingston viittaa muun muassa hänen yhteyksiinsä Yhdistymiskirkkoon sekä Aben talouspolitiikan rooliin kotitalouksien olemattomassa tulokehityksessä.

Takayuki Kobayashi puolestaan on 49-vuotiaana, kollegoidensa arvostamana teknokraattina kisan musta hevonen, lisää Kingston.

– LDP:ssä hän on verrattain nuori ja tuore kasvo – keino viestiä äänestäjille, että talous on etusijalla.

Ehdokkuuteen vaaditaan 20 LDP:n kansanedustajan tuki. Kaikkiaan puolueella on maan parlamentissa 371 edustajaa.

Puolue on päättänyt, että puheenjohtajasta äänestetään 15 päivän kampanjoinnin jälkeen 27. syyskuuta. Äänestys tapahtuu kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa puolet äänistä antavat LDP:n kansanedustajat ja toisen puolen puolueen 1,1 miljoonaa jäsentä. Jos yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä, kaksi suosituinta jatkaa toiseen vaiheeseen, jossa äänestävät LDP:n kansanedustajat ja 47 prefektuuriyhdistystä.

Kulisseissa kuninkaantekijöitä ovat entiset pääministerit Taro Aso ja Yoshihide Suga, lisää Kingston.

Hän ennustaa, että uusi pääministeri laatii ensi töikseen lisäbudjetin, joka tukee kuluttajahintojen nousun kurittamia kotitalouksia ja pönkittää siten puolueen asemia ensi vuoden parlamenttivaaleissa.

Myös aktiivinen ulkopolitiikka jatkunee.

– Monet maan taloudellisista ongelmista liittyvät (Venäjän) hyökkäykseen Ukrainaan. Siksi en usko, että Japani alkaa pitää matalampaa diplomaattista profiilia, sanoo Kingston.

Yleisradioyhtiö NHK:n mielipidekyselyjen mukaan LDP:n johtaman hallituksen kannatus on madellut 25 prosentin paikkeilla jo kuukausia. Tuoreeseen, elokuun alussa tehtyyn kyselyyn vastasi vajaat 1 200 yli 18-vuotiasta japanilaista.

Kishida sai kautensa alussa vuonna 2021 huonot kortit, sanoo Kingston.

Shinzo Aben salamurha heinäkuussa 2022 toi ilmi lukuisten LDP:n jäsenten kytkökset monien siviilikanteiden kohteena olleeseen Yhdistymiskirkkoon. Viime vuodesta lähtien puolueen suosiota ovat rokottaneet paljastukset puolueen eri ryhmittymien kirjanpidon ohi keräämistä, pimeisiin rahastoihin ja poliitikkojen taskuihin päätyneistä lahjoituksista.

Kishida vastasi jälkimmäiseen kohuun ehdottamalla huomattavia, vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä edistäviä uudistuksia, mutta hänen puoluetoverinsa tyrmäsivät ne, kertoo Kingston.

– Puolueen muut jäsenet eivät hyväksyneet muutoksia. He vesittivät muutokset ja lopulta hyväksyivät uudistuksen, joka oli tehoton, tyhjänpäiväinen ele – ja juuri sellaisena uudistus otettiin vastaan. Se vain lisäsi kansan epäluuloja.

Japanilaisten toleranssi kohuille oli jo valmiiksi matalalla, hän muistuttaa.

– Väittäisin, että Abe yhdistettiin kaudellaan useampaan skandaaliin kuin kukaan muu pääministeri.

Tyytymättömyyttä on lietsonut myös kuluttajahintojen nousu.

Aben pääministerikausien aikana kotitalouksien tulot polkivat paikallaan ja taloudellinen eriarvoisuus kasvoi samalla, kun laajamittaiseen finanssipoliittiseen elvytykseen, rahapolitiikan keventämiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin perustunut elvytysohjelma kasvatti yritysten ja sijoittajien tuottoja. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan käynnistämä ja heikon jenin pitkittämä kuluttajahintojen nousu on siksi tuntunut monien kotitalouksien kukkaroissa.

NHK:n kyselyn mukaan japanilaiset toivovatkin syyskuun puoluekokoukselta ensikädessä keskustelua taloudellisista toimista, rahoitusskandaalin vaatimista uudistuksista ja sosiaaliturvajärjestelmästä.