Japani yrittää palata ydinvoimamaaksi, mutta kansa on yhä epäluuloinen

Ulkomaat

Japanissa yleinen mielipide näyttää kääntyneen aiempaa ydinvoimamyönteisemmäksi globaalin energiakriisin ja kovien kesähelteiden ajettua maan sähköpolitiikan kriisiin.

Yomiuri Shimbun -sanomalehden tuoreen kyselyn mukaan 49 prosenttia kansasta kiittelee ja 44 prosenttia paheksuu pääministeri Fumio Kishidan elokuista päätöstä selvittää seuraavan sukupolven ydinvoimaloiden rakentamista. Kishida sanoi hallituksen myös yrittävän käynnistää uudelleen seitsemän reaktoria ensi kesään mennessä ja harkitsevan ydinvoimaloiden käyttöiän nostamista 60 vuodesta 80:een.

Kishida perustelee päätöstään energiavarmuudella ja vihreällä siirtymällä.

Yomiuri Shimbunin kyselyssä sellaisten reaktoreiden, jotka täyttävät Fukushiman vuoden 2011 ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen kiristetyt turvallisuusmääräykset, uudelleenkäynnistämistä kannatti 52 prosenttia ja vastusti 39 prosenttia vastaajista.

Puhelimitse toteutettuun kyselyyn vastasi syyskuun alussa reilu 1000 japanilaista. Kyselyyn tavoiteltiin yli 2300 äänestysikäistä.

Epäselvästä kysymyksenasettelusta huolimatta tulos on osoitus laskevasta ydinvoimavastaisuudesta, näkee Kioton yliopiston energiatieteiden tutkijakoulun professori Hironobu Unesaki. Etenkin nuoret sukupolvet suhtautuvat hänen mukaansa ydinvoimaan suotuisasti ja vanhempia ”pragmaattisemmin”.

Ydinvoiman vastustus on silti yleistä, myös puolueiden riveissä.

Kishidan johtamien liberaalidemokraattien hallituskumppani Komeito kampanjoi heinäkuun ylähuonevaaleissa monen oppositiopuolueen tavoin lupauksella pyrkiä kohti ydinvoimasta vapaata yhteiskuntaa. Puheenjohtaja Natsuo Yamaguchi arvioi elokuun lopussa, että alueiden tuen saaminen ydinvoimahankkeille on jatkossakin vaikeaa.

Vastustuksesta kielii myös se, että selvityksestä kerrottiin reilu kuukausi vaalien jälkeen – pääministerin kolmeksi kultaiseksi vuodeksikin kutsutun vaalitauon alettua – ja se, että hallitus on ottamassa vastuuta alueiden suostuttelusta mukaan hankkeisiin.

Professori Unesaki sanoo yllättyneensä siitä, että vastuuta ollaan siirtämässä ainakin osittain energiayhtiöiltä hallitukselle.

–  Teoriassa tässä on riski, että hallitus painostaa paikallishallintoja liian voimakkaasti ydinvoiman käyttöön. Jos hallitus pyrkii vain lisäämään keskustelua alueiden ja niiden sidosryhmien roolista Japanin energiavarmuuden ylläpidossa, se on tervetullut muutos.

Vaikka Kishida puhui ydinvoimasta pitkin kevättä keinona katkaista energiariippuvuus Venäjään, jo uusien voimaloiden rakentamisen harkitseminen on iso muutos Japanin ydinvoimapolitiikassa. Fukushiman onnettomuuden jälkeen politiikan perusoletus on ollut, että uusia voimaloita ei rakenneta.

Japanin hallitus on linjannut energiastrategiassaan vuodesta 2014 lähtien, että ydinvoimariippuvuutta vähennetään niin paljon kuin mahdollista. Toisaalta hallitus on pitkään tavoitellut ydinvoiman osuuden nostamista maan sähköntuotannosta 20–22 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Ennen onnettomuutta ydinvoiman osuus tuotannosta oli noin 30 prosenttia, mutta vuonna 2020 enää vain 3,9 prosenttia. Viime vuoden viralliset tilastot asiasta eivät ole vielä valmistuneet.

Unesaki sanoo, että hallituksen kieltämättä epäselvä kanta on aiheuttanut hämmennystä. Hänestä ydinvoimaa kuitenkin tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

–  Turvallisuusmääräysten valossa 20–22 prosentin tavoite on todella kova. Japanin täytyy ensin varmistaa, että kaikki ydinvoimalat – lukuun ottamatta niitä, jotka on päätetty sulkea pysyvästi – voidaan käynnistää uudelleen turvallisesti, ja sitten joko rakentaa uusia voimaloita tai jatkaa vanhojen käyttöikää entisestään. Muuten edes 20 prosentin minimitavoite ei täyty.

Japanilaiset ovat huolissaan erityisesti ydinvoiman turvallisuudesta, kertoo ydinvoimasäätiö Jaeron viime lokakuussa tekemä kysely. Kyselyn 1200 vastaajaa kuvailivat energiamuotoa yleisemmin sanoilla vaarallinen (58 %), huolestuttava (47 %) ja monimutkainen (35 %). Positiivisemmista mielleyhtymistä yleisimmät olivat välttämätön (24 %) ja hyödyllinen (24 %).

Professori Unesakin mielestä hallituksen on vakuutettava kansa etenkin siitä, että uusissa voimaloissa ja niiden lähistöllä olisi onnettomuuden sattuessakin erittäin epätodennäköistä, että tarvitsisi ryhtyä evakuointeihin. Fukushiman onnettomuuden vuoksi voimalaa ympäröivät alueet jouduttiin evakuoimaan vuosien ajaksi.

Japanilaismediassa esimerkkeinä seuraavan sukupolven ydinvoimaloista on mainittu pienet modulaariset reaktorit ja nopeiden neutronien reaktorit. Reaktorityyppi itsessään ei ole tae turvallisuudesta, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtaja Tomi Routamo.

Monissa pienissä modulaarisissa reaktoreissa on kuitenkin turvallisuuden kannalta edullisia piirteitä, kuten pienempi radioaktiivisten aineiden määrä ja passiivisten turvallisuusjärjestelmien laaja käyttö. Nopeiden neutronien reaktorien etuna on jäähdytteenä käytetty sula metalli, sillä lämmönsiirtoon polttoaineesta jäähdytteeseen ei tarvita yhtä korkeita paineita kuin Suomessakin käytössä olevissa vesijäähdytteisissä reaktoreissa.

–  Toisaalta niissä voi olla merkittäviä haasteita materiaalien kestävyyden kannalta, juuri korkeissa lämpötiloissa olevan sulan metallin takia, Routamo viestittää sähköpostitse STT:lle.

Hänen mukaan uusien ydinvoimaloiden parempi turvallisuustaso johtuukin pääasiassa siitä, että niiden kehityksessä on otettu huomioon kokemukset aikaisemmista reaktoreista.

–  Siltikään ilman kattavaa kokonaistarkastelua yleisen turvallisuustason ei jollain tietyllä reaktorityypillä voida sanoa olevan parempi kuin jollain toisella. On syytä muistaa, että Japanissa hyvin voimakkaatkaan maanjäristykset – jopa suunnitteluperusteita voimakkaammat – eivät ole johtaneet siihen, että maanjäristystilanteessa ydinvoimalaitosten turvallisuusjärjestelmien toiminta olisi kokonaan menetetty.