Itävallan omapäinen pakolaislinja varasti EU-johtajien huomiota

Itävallan omapäinen pakolaispolitiikka kiristi ilmapiiriä EU-johtajien huippukokouksessa, jonka pääaiheena piti olla Britannian pitäminen EU-jäsenenä.

Kokouksen ensimmäisen illan neuvottelut venyivät aamuyöhön pakolaiskriisin hoitoa koskevan väännön takia. Itävalta nousi tikunnokkaan, sillä maa ilmoitti aiemmin tällä viikolla asettavansa päiväkohtaisen katon turvapaikkahakemusten määrälle.

EU-komissio ja Saksa hermostuivat päätöksestä. Komission mielestä Itävalta rikkoo EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten velvoitteita, jotka edellyttävät, että turvapaikkahakemukset on otettava vastaan ja käsiteltävä.

Kyse on samasta aiheesta, jonka presidentti Sauli Niinistö nosti vastikään pitämässään puheessa esiin. Niinistö sanoi valtiopäivien avajaisissa, että ”jokainen, joka osaa sanoa ’asylum’, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen”.

Itävalta on ollut rajun paineen alla, sillä maa on toiminut sekä kauttakulkumaa että kohdemaana Balkanin reitiltä tuleville. Viime vuonna maasta haki turvapaikkaa 90 000 henkilöä. Nyt määrää pyritään painamaan tuntuvasti alas.

EU-maiden johtajat aikovat puida Itävallan päätösten seurauksia ylimääräisessä huippukokouksessa maaliskuun alussa. Samalla on tarkoitus keskittyä Turkki-yhteistyön toimeenpanoon.

Jos Turkki pitäisi lupauksensa ja rajoittaisi Eurooppaan pyrkivien määrää, se vähentäisi omaehtoisten ratkaisujen tarvetta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ota kantaa Itävallan ilmoittamiin toimiin.

– Sehän on seurausta siitä, että me emme saa eurooppalaista ratkaisua toimimaan, Sipilä sanoi huippukokouksen ensimmäisen päivän päätteeksi.

Pääministeri huomauttaa, että osa itsenäisistä ratkaisuista kuten Ruotsin ja Tanskan sisärajatarkastukset ovat vähentäneet Suomeen kohdistuvaa painetta.

Huippukokous jatkuu perjantaina aamupäivällä Britannian EU-sopimuksen sorvaamisella. Kahdenvälisiä keskusteluja käydään yöllä muun muassa Britannian ja Ranskan välillä.

Auki oli vielä ensimmäisen istunnon jälkeen se, kuinka pitkän aikaa Britannia voisi rajoittaa muualta EU:sta tulevien työntekijöiden sosiaalietuja. Pääministeri David Cameron on esittänyt 13 vuotta kestävää ”hätäjarrua”, mutta osa EU-maista on valmis nielemään vain viiden vuoden mittaisen jakson.

Avoimeksi jäi myös ulkomaille maksettavien lapsilisien kohtalo. Ne pyritään sitomaan lapsen asuinmaan elinkustannuksiin.

Sipilä sanoi, että sovun syntyminen perjantaina on epävarmaa. Jos ratkaisu venyy, Britannian EU-kansanäänestys lykkääntyy todennäköisesti kesän yli.

– Aika kova paine siihen on, että se ratkeaa nyt, koska jos ruvetaan vatuloimaan, se ei kyllä parane.

Sopua kätilöivä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi, että edistystä on tapahtunut, mutta paljon työtä on vielä aamulla edessä.