IL: "Oli jotenkin maailmanlopun meininki" – aika, jolloin johtajaylilääkäristä tuli valtakunnan virallinen viruksenpelätin
Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven roolina koronapandemian alussa oli yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa tehdä isoja päätöksiä ja linjauksia siihen asti kertyneen hyvin vähäisen tiedon valossa.
– Koronatiedotustilaisuuksissa ihmiset olivat kuin hautajaisissa ja oli jotenkin maailmanlopun meininki. Ei osattu sen paremmin, Mäkijärvi sanoo Iltalehden haastattelussa koskien tänään torstaina ilmestyvää kirjaansa Koronapeli (Otava 2022).
Mäkijärvi tuli koronan aikana tunnetuksi enemmän kireän linjan edustajana ja varoittajana kuin rajoitusten höllentäjänä.
– Jossain vaiheessa kevättä annoin itselleni tittelin ”Valtakunnan viruksenpelätin”, hän kirjoittaa kirjassaan.
Päiväkirjojen pohjalta kirjansa kirjoittanut Mäkijärvi kuvailee erityisen hurjaksi ajaksi pääsiäistä 2020, kun paljon ihmisiä oli vakavasti sairaana ja useita myös menehtyi.
– Silloin ei ollut rokotuksia eikä paljon lääkkeitäkään. Olimme koko ajan tautia jäljessä. Välillä oli tippa linssissä, hän muistelee.
Keväällä 2020 Mäkijärvi kertoo saaneensa lähinnä vain hyvää palautetta kansalaisilta. Pandemian pitkittyessä tilanne kuitenkin muuttui.
– Jotkut palautteet esiintymisistä, sanomisista tai ulkonäöstä menivät ainakin hetkeksi ihon alle. Sellaista viestiä, että mene ja tapa itsesi, hän antaa esimerkin.
Maaliskuussa 2021 perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi Mäkijärveltä, kuinka moni kuolisi, jos viruksen annettaisiin tartuttaa vapaasti eli pyrittäisiin laumasuojaan.
– Se oli kylmäävä, veret seisauttava kysymys, Mäkijärvi kertoo.
Hän oli kysymyksestä niin hämmästynyt, että vastasi hieman takellellen arvionsa muutamasta sadastatuhannesta menehtyneestä kansalaisesta.
Mäkijärvi sanoo harmistuneensa, että jotkut ovat alusta asti puhuneet koronasta vain lievänä flunssana.
– Pieni prosentti ihmisistä kieltää aina ihan kaiken, se on heidän tapansa suhtautua maailmaan. Tämä harmittaa, koska siksi menetetään ihmishenkiä ja terveyttä.
Koronapeli-kirjassa Mäkijärvi kertoo miettineensä montakin kertaa sitä, olivatko rajuimmat koronarajoitukset sittenkin joiltain osin liikaa.
Rajoitukset tuntuivat toki myös sosiaalisen Mäkijärven omassa elämässä.
– Tyttären häitä siirrettiin koronan takia kahdesti, hän muistuttaa.
Kirjan kirjoittaminen saattoi olla Mäkijärven mukaan jopa terapeuttinen prosessi.
– Tunteista puhumiselle pitää varata hetkensä. Jakaminen luo yhteisöllisyyttä ja se tuo henkistä kestävyyttä.