"Hyvä kakkosvaihtoehto?" – Näin keskustan piiripomot nostaisivat kannatusta
Keskustan piiripomot toivovat puolueeltaan enemmän räväkkyyttä, mutta silti asialinjalla pysymistä. Menestyksen reseptiä ei tunnu löytyvän helposti.
Ylen tuoreessa mittauksessa keskusta oli neljänneksi suosituin 13,5 prosentin kannatuksellaan.
Helsingin Sanomien joulukuun gallupissa keskusta oli kolmanneksi suurin, mutta myös HS:n mittauksissa puolue on viime aikoina menettänyt kannatustaan.
Gallupien trendit eivät siis anna puolueväelle aihetta samanlaiseen tyytyväisyyteen kuin vielä viime syksynä.
Helsingin Keskustan puheenjohtajan Anna Svanljungin mielestä keskustan viesti jää epäselväksi, eikä se tavoita ihmisiä sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtaja Antti Kaikkonen on somessa puoluettaan suositumpi, Svanljung toteaa.
– Olemme hajuttomia, mauttomia ja näkymättömiä. Olemme ehkä sellainen hyvä kakkosvaihtoehto, mutta emme loista missään, hän sanoo keskustasta.
Mitä keskusta tarjoaa kaupunkilaisille? Svanljungin mielestä siihen pitäisi osata vastata paremmin.
– Helsinkiläisenä ajattelen, että keskustalla ei ole selkeää kaupunkitarinaa.
– Hakaniemen torilla meiltä kysytään, että missä teidän lehmät ovat, Svanljung naurahtaa.
Svanljung haluaa korostaa sitä, että kaupunki ja maaseutu eivät ole vastakkain, vaan molemmat tarvitsevat toisiaan. Hän tietää, miksi valitsi itse helsinkiläisenä keskustan.
– Keskellä on hyvä olla. Arvomme ovat kohdallaan, inhoan kaikkea ääriajattelua.
– En tykkää siitäkään, että mollaamme muita puolueita. Sen sijaan meidän pitäisi kertoa, mitä teemme itse paremmin.
Svanljung uskoo, että keskusta voisi saada laajempaa kannatusta uudenlaisella talouspuheella.
– Nyt sanotaan, että ihmisten pitäisi kuluttaa ja käyttää enemmän rahaa. Mihin rahaa pitäisi käyttää, ostaa lisää tavaroita? Me hukumme tavaraan. Kuluttaminenkin pitäisi nähdä palveluiden kautta.
– Keskusta on perusasioiden äärellä, Svanljung summaa.
Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piiriä johtava Reima Härkönen arvioi, että nyt eletään vastakkainasettelun aikaa, ja se vaikuttaa keskustan kannatukseen.
– Keskusta on keskellä poliittista kenttää ja tämä aika suosii ääripäitä. Se on vanha selitys, mutta se voi olla yksi syy, hän pohtii.
Härkönen toivoo oppositiossa olevalta keskustalta ratkaisuja etenkin Itä-Suomen ahdinkoon.
– Se on laaja yhteiskunnallinen asia, eriytyvää kehitystä pitäisi pyrkiä nopeasti lieventämään.
Itäsuomalaiset kokevat nyt suurta voimattomuutta, Härkönen sanoo.
– Se ei ole tietenkään keskustan vaan vallitsevan yhteiskuntapolitiikan vika, ja sen pääarkkitehti on hallitus. Sitä pitäisi sparrata enemmän, ja keskustalla on siihen keinoja, hän toteaa.
Rasismikohut eivät näytä syövän perussuomalaisten kannatusta. Härkönen pitää sitäkin tämän ajan ilmiönä. Otsikoissa pysyminen tuo aina kannattajia jostakin suunnasta, hän kuvaa.
– Vastuullisen toimijan kuten keskustan ei kannata lähteä tällaiseen mittelöön mukaan, vaan mennä asiat edellä.
Kainuun piiriä luotsaava Heikki Huotari korostaa myös sitä, että kaikkien puolueiden pitäisi keskittyä omaan tekemiseensä.
– Hallitusta pitää kritisoida toimista, jotka eivät ole hyviä, mutta siihen ei kannata käyttää liikaa paukkuja.
Huotari kehuu keskustan julkaisemaa soten korjaussarjaa ”äärettömän hyvänä esimerkkinä” asioista, joita puolueen pitäisi tehdä.
– Tämän tyyppisiä konkreettisia asioita kun saamme rummutettua mediassa läpi, niin kannatus nousee.
Huotarin mukaan kannatuksen tietynlainen jämähdys ei ole ainakaan puheenjohtaja Kaikkosen syytä.
– Kaikkonen on toiminut mielestäni loistavasti puheenjohtajana. Hän herättää luottamusta keskustalaisissa, mutta nauttii arvostusta myös muissa puolueissa, Huotari sanoo.
Kaikkonen valittiin puolueen johtoon kesäkuussa 2024, ja sen jälkeen puolue on noussut selvästi ylöspäin 10–11 prosentin kannatuksesta.
Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Jari Makkonen uskoo puolueen nousun lähtevän siitä, kun keskustalaiset jalkautuvat vaalityöhön.
Eduskuntavaalit häämöttävät reilun vuoden päässä.
– Kyllä se on se jalkautuminen ja keskusteleminen ihmisten kanssa, siitä se varmaan lähtee. Jos olemme vain jotain massaa, se ei näy mihinkään. Meidän pitää olla turuilla ja toreilla, äänessä.
Makkosen mielestä keskustan pitää olla ”enemmän jotakin mieltä asioista, joista puhutaan”.
– Ei oltaisi niin neutraaleja niin sanotusti. Kannanottoja on näkynyt, mutta ne saisivat olla räväkämpiä, hän pohtii.
Makkosen mielestä keskusta kyllä tekee keskustalaista politiikkaa.
– Ei siinä mitään. Mutta pitäisi olla kantaaottavampi kaikenlaisissa asioissa, olla reilusti jotakin mieltä.