Hypo: Nuoret joutuvat koronakriisin kärsijöiksi, pandemia ei kaatanutkaan kaupungistumista
Koronakriisi tulee jäämään nuorten maksettavaksi, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus uudessa talouskatsauksessa.
Brotherus nostaa esiin sen, että nuorten kokema isku tulee näkymään paitsi näiden taloudessa, myös henkisenä kärsimyksenä.
– Ensin heiltä viedään kriittiset kokemukset etäilyllä ja sulkutoimilla. Yhteisöllisyys ei kasva opiskelijayksiön läppärin äärellä: lukion viimeinen tai korkeakoulun ensimmäinen vuosi koetaan vain kerran. Toisekseen tärkeät ensimmäiset työkokemukset jäävät monelta väliin, mikä näkyy alle 30-vuotiaiden palkansaajien pudotuksena yhä edelleen.
Lisäksi nuorten kontolle tulee jäämään rajusti kasvanut julkinen velka.
– Kolmanneksi käänteisenä bonuksena nuorille jää maksettavaksi julkisen sektorin 21 miljardin euron lisävelka viime vuodelta, Brotherus kirjoittaa.
Katsauksessa todetaan, ettei koronakriisi näytä talouden lukemien valossa muuttaneen suomalaisten elämäntapaa kovinkaan merkittävästi.
Tulot ovat kasvaneet eniten kasvukeskuksissa, ja tulojen laskua näkyy ehkä yllättävästikin sellaisissa mökkipaikkakuntina tunnetuissa kunnissa kuin Parainen, Kuusamo ja Savonlinna.
Asuntojen hinnat ovat seuranneet samaa kaavaa. Tulokehityksen ja asuntojen hintakehityksen kaupunkivoittoisuuden taustalla on se, ettei niin suuri osa suomalaisista ole siirtynyt etätöihin kuin ehkä kuvitellaan.
– Koronakaan ei kaatanut tai kääntänyt kaupungistumista. Itse asiassa etätyöt voivat jopa kiihdyttää kaupungistumista, kun asiantuntijat voivat tehdä koko maahan töitä kaupunkien palveluiden keskeltä, katsaukessa todetaan.