Hovioikeus kovensi Aleksanteri Kivimäen tuomiota Vastaamo-jutussa – kuusi vuotta ja 11 kuukautta vankeutta

Helsingin hovioikeus kovensi Aleksanteri Kivimäen tuomiota Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtojutussa.

Kivimäki tuomittiin käräjäoikeudessa kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen muun muassa törkeästä tietomurrosta. Hovioikeus korotti rangaistuksen kuuteen vuoteen ja 11 kuukauteen vankeutta.

Aluesyyttäjä Pasi Vainio sanoo syyttäjien olevan tyytyväisiä tuomioon.

– Se on hyvin perusteltu ja täydentää käräjätuomion jo aiempia hyviä perusteluja. Ei jää epäselvyyttä syyllisyydestä, Vainio sanoo STT:lle.

Nyt tuomittu rangaistus jäi kuukautta vajaaksi syyttäjien vaatimasta seitsemästä vuodesta. Vainio sanoo, että syyttäjät ovat valmiit tyytymään päätökseen. Hän toivoo, että tuomio synnyttää edes osalle uhreista oikeudenmukaisuuden kokemuksen.

Puolustusasianajaja Peter Jaari sanoo, että Kivimäki hakee todennäköisesti asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

– Hän oli kovin pettynyt, että näin kävi ottaen huomioon, että hän vaati, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan. Se varmaan peilaa sitä pettymystä, Jaari sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa Kivimäki oleskelee tällä hetkellä ulkomailla.

Uhreja asiassa edustavat Vastaamonuhrit.fi-juristit ovat tyytyväisiä hovioikeuden tuomioon.

– Erityisesti siihen, että hovioikeus on erikseen julkisessa selosteessaan todennut, että rangaistuksen mittaamiseen on vaikuttanut uhreille aiheutunut kärsimys, toteaa Paula Pajula.

Jenni Raiskio sanoo, että monet uhrit ovat olleet hyvin heikossa asemassa ja heidän kärsimyksensä on ollut valtava.

– Hovin kokoonpano on ainoa, joka on kuullut uhrien omia kertomuksia. Meidän mielestämme se näkyy tässä ratkaisussa.

Vastaamon uhrien on edelleen mahdollista hakea korvauksia, jos eivät ole sitä aiemmin tehneet. Pajulan ja Raiskion mukaan useita ihmisiä, joilla ei aiemmin ole ollut siihen voimavaroja, on vielä hiljattain ilmoittautunut.

– Jos tuomio pysyy syyksilukevana, uhrien on mahdollista osallistua sovintomenettelyyn 2029 asti, Raiskio sanoo.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että Kivimäki tunkeutui marraskuussa 2018 Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi sen potilastietokannan. Hän toimi oikeuden mukaan teossa yksin tai yhdessä tuntemattomaksi jääneiden henkilöiden kanssa.

Oikeuden mukaan potilastietokantaan oli avoin pääsy marraskuusta 2017 maaliskuuhun 2019. Tietoturva-aukko mahdollisti järjestelmään tunkeutumisen ulkopuolelta ilman salasanaa.

Hovioikeuden mukaan Kivimäki oli pääkäyttäjä virtuaalipalvelimella, jolla tietomurto tehtiin.

– Teko on tehty OPSVM-virtuaalipalvelimella ecatel-palvelinta käyttämällä. Esitetyn selvityksen perusteella asiassa ei jää järkevää epäilyä siitä, että OPSVM-virtuaalipalvelinta on koko syytteessä tarkoitetun ajan hallinnoinut sama taho eli ainakin Kivimäki ja että hän on käyttänyt kysymyksessä olevassa teossa pääkäyttäjänä sekä OPSVM- että ecatel-palvelinta, hovioikeuden tuomiossa sanotaan.

Oikeuden mukaan erityistä suunnitelmallisuutta osoitti, että tietomurto edellytti siihen suunnitellun ohjelmiston käyttöä ja yksityiskohtaisesti suunniteltua teknistä toteutusta. Kivimäki myös osasi oikeuden mukaan varoa kiinnijäämistä.

– Kivimäki on pyrkinyt pienentämään kiinnijäämisriskiä muun muassa käyttämällä salattuja VPN-yhteyksiä, minkä lisäksi teossa käytetyissä palvelimissa on ollut voimakkaita salausmenetelmiä.

Hovioikeus viittasi lisäksi Kivimäen vuonna 2017 ja 2020 käymiin keskusteluihin, jotka koskivat arkaluonteisten tietojen etsimistä, varastetun datan myymistä ja lunnaiden vaatimista.

Potilastietokannan haltuun saamisen jälkeen Kivimäki julkaisi internetissä yhteensä noin 33 000:n Vastaamon potilastietokannassa olleen henkilön tiedot kolmessa erässä, totesi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus huhtikuussa 2024 antamassaan tuomiossa. Vastaamon asiakkailta vaadittiin lunnaita tietojen levittämisen uhalla.

Hovioikeus katsoi, että Kivimäki tavoitteli teollaan taloudellista hyötyä.

– Hovioikeus otti huomioon, että kysymys on ollut suunnitelmallisesta rikoskokonaisuudesta, joka on koskenut poikkeuksellisen laajaa joukkoa haavoittuvassa asemassa olleita asianomistajia ja joka on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa kärsimystä. Kysymyksessä olevien rikosten taustalla oli vaikuttanut tavoite saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä, hovioikeuden tiedotteessa sanotaan.

Törkeän tietomurron lisäksi Kivimäki tuomittiin 20 törkeästä kiristyksestä, 20 746:sta törkeän kiristyksen yrityksestä ja 9 231 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Kivimäki vaati hovissa kaikkien syytteidensä hylkäämistä. Syyttäjät vaativat Kivimäen rangaistuksen korottamista seitsemään vuoteen, mikä on maksimirangaistus rikoksista, joista häntä syytetään.