Antti Pelttarille maanpetosrikossyyte supon tiedustelutoimintavyyhdissä
Suojelupoliisin eli supon entinen päällikkö Antti Pelttari on saanut syytteen maanpetos- ja virkarikoksista, käy ilmi Helsingin käräjäoikeuden antamista tiedoista.
Pelttaria syytetään virka-aseman väärinkäyttämisestä ja turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Näistä jälkimmäinen lukeutuu maanpetosrikoksiin ja siitä voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta.
Pelttaria syytetään virka-aseman väärinkäyttämisestä kesäkuusta 2012 vuoden 2023 loppuun saakka. Turvallisuussalaisuuden paljastamisen syyttäjä taas katsoo tapahtuneen elo-syyskuussa 2020.
Pelttari toimi supon päällikkönä vuosina 2011–2023. Vuoden 2024 alussa hän aloitti eduskunnan pääsihteerinä. Hän on ollut viime vuoden kesästä lähtien virasta pidätettynä.
Eduskunnan kansliatoimikunta päätti reilu viikko sitten kutsua Pelttarin kuultavaksi. STT:n tietojen mukaan Pelttaria kuullaan torstaina.
Syyttäjälaitos kertoi maanantaina, että supon tiedustelutoimintaa koskevan rikosasian syyteharkinta on valmistunut.
Vyyhdissä epäillään, että supon tiedustelutoiminnassa on rikottu määräyksiä, jotka koskevat poliisin toimivaltaa, toimivaltakeinoja sekä salassa pidettävien tietojen käsittelemistä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti asiassa syytteet yhteensä seitsemää ihmistä vastaan.
Pelttarin lisäksi viittä ihmistä syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Lisäksi yhtä ihmistä syytetään tuottamuksellisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Syyttäjä katsoo tekojen ajoittuvan vuosiin 2014–2024. Tekoajat ovat syytettyjen kohdalla eripituisia ja sijoittuvat hieman eri ajankohtiin.
Myös supon vastatiedusteluosaston osastopäällikkönä toiminutta Pertti Haaksluotoa vastaan nostettiin syytteet. Haaksluotoa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sekä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Kaikki epäillyt ovat syyttäjän mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Osa syytteistä on syyttäjän mukaan nostettu jo aikaisemmin. Pelttaria vastaan on aiemmin nostettu syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta elo-syyskuussa 2020.
Haaksluoto taas on aiemmin saanut jo yhden syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Syyttäjä teki asiassa myös kymmenen syyttämättäjättämispäätöstä yhdeksän ihmisen tekemiksi epäillyistä rikoksista. Osa päätöksistä on salattuja eikä niistä käy ilmi, keitä ne koskevat.
Syyttäjä päätti olla nostamatta syytettä Pelttaria vastaan virkavelvollisuuden rikkomisesta vuosina 2011–2023.
Päätöksen mukaan supon epäiltiin ulkoistaneen lain mukaan heille kuuluvia, poliisivaltuuksia edellyttäviä tehtäviä siviilihenkilölle. Tämän siviilin epäiltiin tehneen suunnitelmallista tarkkailua ja teknistä katselua suojelupoliisin lukuun.
Pelttarin epäiltiin supon päällikkönä rikkoneen virkavelvollisuuttaan olemalla tietoinen ja sallimalla sen, että siviilihenkilöllä on ollut valvomaton pääsy esimerkiksi supon salassa pidettäviin tarkkailupisteisiin sekä niissä säilytettyihin materiaaleihin, kassakaappeihin ja supon tietojärjestelmiin.
Pelttari kiisti esitutkinnassa syyllistyneensä asiassa virkavelvollisuuden rikkomiseen. Hän kiisti olleensa tietoinen siitä, että siviilihenkilöllä oli pääsyoikeus tarkkailupisteille.
Syyttäjä katsoi esitutkinnan perusteella, että asiassa oli todennäköisiä syitä epäillä, että supossa työskennelleet ihmiset ovat ulkoistaneet supolle kuuluvia, suunnitelmallista tarkkailua ja teknistä katselua sisältäviä tehtäviä siviilille.
Syyttäjän mukaan asiassa ei kuitenkaan saatu suoraa näyttöä Pelttarin tietoisuudesta siviilihenkilöön liittyvän järjestelyn yksityiskohdista.
Syyttäjä katsoi rikosepäilyn perustuneen usean ihmisen olettamukseen, että Pelttari oli asiasta tietoinen.
Suojelupoliisin tiedustelutoimintaan liittyvän rikosasian esitutkinta valmistui toukokuussa.
Asian tutkinnanjohtajat kertoivat tuolloin, että epäillyt ovat pääasiassa suojelupoliisissa toiminnasta vastanneita virkamiehiä.
Tutkinnanjohtajien mukaan supon toiminnassa epäiltiin käytetyn siviilihenkilöitä siten, että nämä ovat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja voineet käsitellä sitä valvomattomasti.
Lisäksi erään toiminnassa käytetyn siviilin laitteeseen kohdistuneen tietomurron vuoksi salassa pidettäviä tietoja on paljastunut kokonaan ulkopuoliselle taholle.