Kysely: Käsitys ihmisarvosta jakaa puolueita – Perussuomalaisten kannattajat uskovat vähiten yhtäläiseen ihmisarvoon

Poliittinen oikeisto ja vasemmisto Suomessa eivät jaa yhteistä käsitystä ihmisarvosta. Asia selviää Diakonissalaitoksen julkaisemasta Ihmisarvobarometrista.

Esimerkiksi perussuomalaisten kannattajista yhtäläiseen ihmisarvoon taustasta tai elämäntilanteesta riippumatta uskoi vain vähän yli joka neljäs kyselyyn vastanneista.

Vasemmistoliiton kannattajista tähän uskoi lähes 80 prosenttia vastaajista.

Ihmisarvobarometrin aineiston analysoinut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sanoo, että Suomen poliittinen kenttä on jo noin kymmenen vuoden ajan polarisoitunut voimakkaasti ihmisoikeuksia, sosiaaliturvaa ja ihmisarvoa koskevissa kysymyksissä.

– Suomalaisten asenteet ovat aika lailla polarisoituneet niin, että ennen kaikkea perussuomalaisilla on vahva kriittinen näkemys tästä asiasta ja kokoomuslaiset ovat aika lailla peesaamassa samaan suuntaan, Saari sanoo.

Ihmisarvobarometrin vastaukset kerättiin kyselytutkimuksessa tämän vuoden kesällä. Kyselyn väestöaineiston keräsi IRO Research. Aineistossa oli yhteensä yli 2 400 vastausta.

Kyselyn alkuperäinen vastaajamäärä päivitetään barometrin lopulliseen julkaisuun myöhemmin tänä vuonna.

Oikeisto vasemmistoa tyytyväisempi

Vasemmisto- ja oikeistopuolueiden eriävät näkemykset vaikuttavat Saaren mukaan lopulta hallituskokoonpanosta riippuen siihen, millaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Suomessa ajetaan.

Ihmisen poliittinen kanta vaikuttaa myös kyselytutkimuksen mukaan siihen, kuinka ihmisarvon nähdään toteutuvan nyky-Suomessa.

– Mitä enemmän ihminen on poliittisen kentän oikealla puolella, sitä tyytyväisempi hän on ihmisarvojen toteutumiseen jo tällä hetkellä, ja mitä enemmän hän on vasemmalla, niin sitä tyytymättömämpi hän on, Saari kiteyttää.

Kokoomuksen kannattajat antoivat parhaat arviot ihmisarvojen toteutumisesta Suomessa tällä hetkellä. Seuraavaksi parhaimmat arviot antoivat kristillisdemokraattien kannattajat ja kolmanneksi parhaimmat perussuomalaisten kannattajat.

Heikoimpana ihmisarvon toteutumisen kokivat kyselyssä vasemmistoliiton, Liike Nytin ja vihreiden kannattajat.

Tulos ei Saaren mukaan selity ainoastaan nykyisellä hallitus-oppositioasetelmalla.

– Samankaltainen perusjako on ollut jo pitkään, mutta totta kai on niin, että hallitus-oppositioasetelma kärjistää tätä näkemystä, Saari toteaa.

Vasemmisto-oikeistoakselin välillä on myös suuria eroja näkemyksissä siitä, kuinka paljon valtion tulisi olla vastuussa kaikkein huono-osaisimmista ryhmistä.

Valtion vastuuta painottivat kyselyssä selvästi eniten vasemmistoliiton kannattajat. Tämän jälkeen eniten valtion vastuuta korostivat vihreiden, SDP:n ja RKP:n kannattajat.

Valtion vastuuseen uskoivat vähiten perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat.

– Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että poliittisen kentän oikealla laidalla ajatellaan voimakkaasti, että taloudellinen kestävyys ja talouden legitimiteetti julkisessa taloudessa on tällä hetkellä tärkeämpää kuin valtion vastuuttaminen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämäntilanteesta, heidän tulonsiirroistansa ja palveluistansa, sanoo Saari.

Erimielisyyksistä huolimatta Ihmisarvobarometrin tulokset paljastavat myös asioita, joista suomalaiset puoluetaustasta huolimatta ovat samaa mieltä.

Yksi näistä on asunnottomien asema Suomessa. Kyselyssä asunnottomat nähtiin ylivoimaisesti huono-osaisimpana ihmisryhmänä puoluetaustasta riippumatta.

– Kaikki puolueet ymmärtävät, että kaikkein huono-osaisimpien ihmisten elämäntilanne on sellainen, että he eivät siitä omin voimin nouse, ja Suomessahan ennen kaikkea asunto ensin -periaate on ollut asunnottomuustyössä keskeinen, Saari sanoo.

Sen sijaan paperittomien ja humanitaarisin syin Suomeen tulleiden maahanmuuttajien tilanne jakaa puoluekenttää.

– Osa perussuomalaisten äänestäjistä pitää maahanmuuttajia hyväosaisina, Saari toteaa.

Kyselyn perusteella suomalaiset ovat myös samaa mieltä siitä, että ihmisarvo ei toteudu Suomessa niin hyvin kuin sen pitäisi.

Myös muun muassa heikossa asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa nähdään heikoiksi.

– Lähtökohtaisesti suomalaiset ovat sitä mieltä, että huono-osaisia ihmisiä on syytä tukea ja he ovat myötätuntoisia heitä kohtaan, Saari summaa.