Hongkongin turvallisuuslaki tulee voimaan tänään, hallintojohtaja sanoo
Kiistanalainen Hongkongin turvallisuuslaki astuu voimaan vielä tänään, alueen hallintojohtaja Carrie Lam sanoo.
Länsimaat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että turvallisuuslaki kaventaa Hongkongin itsehallintoa ja kansalaisten mielipiteenvapautta verrattain vapaalla erityishallintoalueella.
Hallintojohtaja Lamin mukaan aluehallinto julkaisee lakitekstin niin pian kuin mahdollista. Lam kommentoi asiaa pian sen jälkeen, kun Kiinan presidentti Xi Jinping allekirjoitti lain.
Kansallisen turvallisuuden laki muun muassa kriminalisoi separatismin, valtion vastaisen kumouksellisen toiminnan, terrorismin ja vehkeilyn ulkomaisten voimien kanssa.
Kiina on myös ilmoittanut perustavansa Hongkongiin kansallisen turvallisuusviraston.
Lain valmistelua on kuitenkin varjostanut läpinäkyvyyden puute, eikä tiedossa esimerkiksi vielä ole, millaisen toiminnan lain kirjoittanut Kiina laskee kansallista turvallisuutta uhkaavaksi separatismiksi.
Kiinaan kallellaan oleva hallintojohtaja Lam korosti YK:n ihmisoikeusneuvostolle, että Kiinan hyväksymä Hongkongin turvallisuuslaki ”kohdistuu vain erittäin pieneen vähemmistöön” erityishallintoalueen väestöstä.
– Lain kohteena on vain pieni vähemmistö, joka on rikkonut lakia. Sen sijaan Hongkongin asukkaiden ylivoimaisen enemmistön elämä, omaisuus ja vapaudet ovat turvatut, hallintojohtaja Lam sanoi.
Turvallisuuslakia rikkovalle laki vaikuttaa olevan kovaotteinen. Kiinan Hongkongin ja Macaon asioista vastaava toimisto luonnehti, että laki on kuin miekka, joka roikkuu kansallista turvallisuutta uhkaavien pään päällä.
Hongkongilaisen South China Morning Postin mukaan enimmäisrangaistus lain rikkomisesta voisi olla elinkautinen vankeusrangaistus.
Yhdysvallat, EU, YK ja Britannia ovat ilmaisseet huolensa lain vaikutuksista hongkongilaisten ilmaisunvapaudelle.
– EU tuomitsee jyrkästi Kiinan päätöksen. Tämä laki heikentää vakavasti Hongkongin autonomiaa ja rappeuttaa sen oikeuslaitoksen riippumattomuutta, kommentoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Michelin arvioon yhtyi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Yhdysvallat puolestaan ilmoitti maanantaina, että maa päättää puolustustarvikkeiden viennin Hongkongiin turvallisuuslain takia.
Ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että lain voimaantulon jälkeen Yhdysvallat ei enää voi erottaa, mitkä vientituotteet päätyvät Hongkongiin ja mitkä Manner-Kiinaan.
Kiina tulkitsi tämän puuttumiseksi Hongkongin asioihin ja sanoi ryhtyvänsä valmistelemaan vastatoimia.
Hongkongin entinen isäntämaa Britannia puolestaan on etukäteen ilmoittanut voivansa tarjota Britannian kansalaisuutta miljoonille hongkongilaisille.
Hongkongin siirtyessä Kiinan hallintaan vuonna 1997 luotiin yksi maa, kaksi järjestelmää –periaate, joka on taannut Hongkongille emämaata laajemmat kansalaisvapaudet 50 vuodeksi.
Voimaan astuvan lain uskotaan muuttavan asetelman.
Huomenna tulee kuluneeksi 23 vuotta siitä, kun Hongkong siirtyi Britannialta Kiinan hallintaan.
Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Hongkongissa on perinteisesti järjestetty suuri mielenosoituskulkue. Tänä vuonna poliisi on kieltänyt mielenosoitukset koronavirustilanteen vuoksi.
Aktivistiryhmät ovat kuitenkin ilmoittaneet uhmaavansa poliisin asettamaa kokoontumiskieltoa, kertoo South China Morning Post.
Kansallisen turvallisuuden lain voimaansaattaminen on ollut kivulias prosessi. Samankaltainen lakiesitys käynnisti suuret mielenosoitukset Hongkongissa vuonna 2003.
Tuolloin laki kuopattiin, vaikka sen voimaansaattaminen on kirjattu jopa Hongkongin perustuslakiin.
Käänteentekevää lakiprosessissa oli se, että laki nuijittiin voimaan Kiinasta käsin. Aiemmin Hongkongin erityishallintoalueen on ollut määrä säätää laista itse.
Hongkongissa viime vuosina voimistunut demokratialiikehdintä on saanut Kiinan voimallisemmin valmistelemaan lain edistämistä.
Viimeisin mielenosoitusten aalto Hongkongissa käynnistyi viime kesänä luovutuslakia koskevasta esityksestä. Esityksen nojalla rikoksesta epäiltyjä olisi voitu luovuttaa Hongkongista Manner-Kiinaan.
Hongkongissa osoitetaan edelleen säännöllisesti mieltä demokratian ja kansalaisvapauksien puolesta. Kiina on ilmaissut, että turvallisuuslain on määrä palauttaa rauha erityishallintoalueelle.
