Hoitoon pääsee entistä helpommin, mutta odotusajoista nuristaan

Lääkärivaje on uponnut alle kahteensataan, kertoo Lääkäriliitto
Terveydenhoito

Hoitoonpääsy terveyskeskuksiin vaikuttaa helpottuneen hieman kolmen viime vuoden aikana, kertoo Lääkäriliiton torstaina julkaisema kysely.

Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia näki kuitenkin omassa kunnassaan ongelmia pääsyssä lääkärin ajanvarausvastaanotolle.

Edellisessä kyselyssä kolme vuotta sitten osuus oli 48 prosenttia.

Lääkäriin pääsyn ongelmat johtuvat erityisesti pitkistä odotusajoista. Terveyskeskuksessa viimeisen vuoden aikana käyneistä asia oli tuottanut merkittäviä tai jonkinlaisia ongelmia runsaalle neljännekselle.

Nimenomaan odotusaika olisi tärkein kriteeri sairaala- tai terveyskeskuspalvelua valitessa, jos asiakkaan valinnanvapaus vastedes lisääntyy.

Toisella ja kolmannella sijalla kyselyssä ovat palvelun laatu ja etäisyys. Se, onko palveluntuottaja yksityinen vai julkinen, oli valintakriteereissä vasta neljäntenä.

Kantar TNS toteutti Lääkäriliiton toimeksiannosta kyselyn viime syyskuussa, ja siihen vastasi noin tuhat suomalaista.

Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo, että lääkärin vastaanotolle pääsyn ongelmalliseksi kokevien määrä on pienempi, kun tarkastellaan ainoastaan palveluja käyttäneitä.

– Koko väestöä koskevissa tuloksissa on mukana myös työterveyshuollon piirissä olevia, joiden arviot voivat perustua mielikuviin hoitoon pääsystä, Vänskä perustelee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Kaisa Mölläri sanoo, että hoitoonpääsy on parantunut lainsäädännössä olevan hoitotakuun ansiosta.

Aluehallintovirastojen valvonta lain toteutumisesta on ollut tehokasta.

– Lisäksi takaisinsoittopalvelut ja sähköiset yhteydet ovat parantuneet huomattavasti viime vuosina, Mölläri kehuu.

Sijaisilla hoidettujen vakanssien osuus on kasvanut terveyskeskuksissa huomattavasti kymmenessä vuodessa.

Joillakin alueilla yksittäiset ongelmat kuitenkin jatkuvat.

Pienemmillä paikkakunnilla hoitoonpääsyä jarruttaa lääkärivaje, jota yritetään paikata keikkalääkäreiden avulla.

– Isommista paikoista Helsinki ja Vantaa ovat petranneet, mutta esimerkiksi Espoossa menee koko ajan rajat yli. Myös Seinäjoella oli viimeisimmän hoitoonpääsyraportin mukaan jatkuvasti pieniä aikarajan ylittämisiä, Mölläri kertoo.

Lääkäriliitto tutki myös lääkäritilannetta kaikissa Suomen 148 terveyskeskuksessa.

Lokakuussa tehdyn yhden päivän poikkileikkauksen mukaan lääkäritilanteessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta, vaikka vaje on hieman kasvanut viime vuodesta.

– Lääkärivaje on alle viisi prosenttia, joten olemme edelleen erittäin hyvässä tilanteessa, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Suurin vaje oli Kainuussa, Itä-Savossa, Vaasassa ja Etelä-Savossa. Yhteensä täyttämättä oli noin 190 lääkärin tehtävää.

Vänskä myöntää, että lääkärien palkkaaminen terveyskeskuksiin on ollut viime vuosina haaste.

– Perusterveydenhuollon lääkärit raportoivat enemmän työhön liittyvistä erilaisista kuormitustekijöistä. Terveyskeskus on kuitenkin erittäin hyvä työpaikka työskennellä, jos työ on hyvin resursoitu ja lääkäri pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä.

Sijaisilla hoidettujen vakanssien osuus on kasvanut terveyskeskuksissa huomattavasti kymmenessä vuodessa.

Nykyään joka viides vakansseista hoidetaan sijaisilla.

Pärnänen katsoo, että olisi tärkeää, että terveyskeskuksissa olisi pitkään työskennelleitä, kokeneita lääkäreitä ja pitkäaikaisia hoitosuhteita.