Hoitajien saatavuudesta erimielisyys Superin kanssa – Työnantajat: Vanhusten hoitajamitoituksen noston hintalappu noin 250 miljoonaa euroa

Jos vanhustenhoitoon säädettäisiin lailla 0,7 hoitajan mitoitus yhtä hoidettavaa kohti, siihen tarvittaisiin työnantajien arvion mukaan noin 250 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa.

Uusia työntekijöitä ikäihmisten hoitokoteihin ja -laitoksiin tarvittaisiin tuhansia.

Työnantajapuolen mukaan heidän löytämisensä saattaa olla vaikeaa. Ammattijärjestön mukaan taas väkeä kyllä löytyy, kunhan työolot ovat kunnossa.

– Lähihoitajan opinnot aloittaa vuosittain noin 8 000 opiskelijaa. Osa jää alalle, mutta osa lähtee muihin töihin, koska työ on epäsäännöllistä ja palkka heikko, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

Nykyinen laki sisältää suosituksen, että vanhuspalvelujen henkilöstömäärän tulee olla 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohti.

Sitovaa velvoitetta 0,7 hoitajasta hoidettavaa kohti ovat viime päivinä ilmoittautuneet kannattamaan kaikki muut puolueet paitsi kokoomus. Myös nimien keräys kansalaisaloitteeseen on alkanut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n selvityksen mukaan 0,5 hoitajan vähimmäismitoitus toteutui viime vuonna 95 prosentissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä.

Useimmissa yksiköissä hoitajamäärä asukasta kohti on 0,5:n ja 0,7:n välillä. Julkisella puolella hoitajia on asukasta kohti enemmän kuin yksityisellä.

Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa edustava työnantajaliitto Hyvinvointiala HALI vastustaa sitovaa hoitajamitoitusta. Joustavuutta tarvitaan, katsoo järjestön elinkeinopoliittinen johtaja Ismo Partanen.

– Jos lakiin kirjataan 0,7 hoitajaa, niin minimistä tulee maksimi. Ihmisten hoidon tarve vaihtelee. Hyvin omatoiminen palvelutalon asukas voi pärjätä 0,4:n hoitajan mitoituksella, mutta jossain voi olla tarvetta 0,8 hoitajalle, sanoo Partanen.

HALI-työnantajajärjestössä ei ole tuoreeltaan laskettu kustannusvaikutuksia.

Partasen mukaan Kuntaliitto arvioi pari vuotta sitten, että 0,7 hoitajan mitoitus toisi suunnilleen 250 miljoonan euron lisäkulut nykytilanteeseen verrattuna.

– Kunnathan sen maksaisivat, ne ovat yksityistenkin palvelujen tilaajia, Partanen toteaa.

Partanen ei lähde arvioimaan sitä, miten paljon uusia hoitajia pitäisi palkata, jos heitä pitäisi olla 0,7 hoidettavaa kohti.

Hän huomauttaa, että viime vuosina uusille tehostetun palveluasumisen yksiköille ei käytännössä ole saatu lupia alle 0,6 hoitajan mitoituksella.

– Henkilökuntaa on jo nyt vaikea saada töihin, sanoo Partanen.

Jos on kunnon työolot, kokoaikainen työ ja työkuorma ei ole aivan valtava, niin kyllä alalle on tulijoita.

Superin Silja Paavola

Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan uusia hoitajia tarvittaisiin käytännössä muutamia tuhansia.

Osa työvoiman lisäyksestä järjestyisi hänen mukaansa jo sillä, että nyt osa-aikaisilla työsopimuksilla sinnittelevät hoitajat pestattaisiin kokoaikaisiksi.

– Jos on kunnon työolot, kokoaikainen työ ja työkuorma ei ole aivan valtava, niin kyllä alalle on tulijoita. Seula vuotaa enemmänkin niistä valmistuneista. He toteavat, että tämä on ihan kivaa duunia, mutta sitä ei saa kokoaikaisena eikä palkalla tule toimeen, sanoo Paavola.

Arjen työssä pieniltä kuulostavilla desimaaleilla on kuin onkin merkitystä.

Jos mitoitus on 0,5 eli 15 hoitajaa hoitaa 30 vanhusta, vuorokauteen riittää 11 hoitajaa. Näin siksi, että mitoitukseen lasketaan myös ne neljä hoitajaa joilla on vapaapäivä.

Jos taas mitoitus on 0,7 hoitajaa asukasta kohti, 30 vanhuksen yksikössä on 21 hoitajaa.

Kun vapaapäivät huomioidaan, on töissä 15 hoitajaa vuorokaudessa eli ainakin yksi lisää niin aamu-, ilta- kuin yövuoroonkin.

Superin kotisivujen mukaan hyvään perushoitoon tarvitaan päivän mittaan noin 150 minuuttia hoitajan työtä asukasta kohti.

Jos hoitajia mitoitetaan asukasta kohti 0,5, jää yhdelle hoidettavalle käytettävissä oleva aika 135 minuuttiin.