Hoitajamitoituksen muuttaminen herättää tunteita – Rehula kommentoi budjetin yhteydessä

Valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyn lähetessä keskusteluun on noussut iäkkäiden ihmisten hoito palvelutaloissa ja vanhainkodeissa. Hoidon mittarina on käytetty hoitajamitoitusta, jonka alentamista vastustavat muun muassa vanhuspalveluja valvova Valvira ja hoitajaliitto Super.

Molempien mielestä mitoituksen laskeminen 0,5:sta 0,4:ään vaarantaa vanhusten hoidon ja turvallisuuden sekä kasvattaa hoitajien työkuormaa entisestään.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelman tavoite on säästää 70 miljoonaa euroa uudistamalla iäkkäiden palvelujen laatusuositusta. Kysymyksessä ei ole lakimuutos.

Hallitusohjelman mukaan henkilöstömitoitus iäkkäiden tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä ja vanhainkodeissa tarkistettaisiin tasolle 0,4–0,5 nykyisin suosituksena olevan 0,5:n sijaan.

Mitoitukseen laskettaisiin myös mukaan entistä väljemmin perustein vailla sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta olevia työntekijöitä.

– Laatusuosituksilla on ollut iäkkäiden palvelujen kehittämisessä vahva ohjausrooli ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa, erityisavustaja Eeva Salmenpohja sosiaali- ja terveysministeriöstä huomauttaa. Salmenpohja on vastuuministeri Juha Rehulan (kesk.) avustaja.

Salmenpohjan mukaan erityisesti henkilöstömitoituksen vähimmäistasoa koskevaa suositusta on käytetty ”norminomaisesti”. Laatusuositukset ovat toimineet oikeusohjeena myös hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä.

Hoitajamitoituksessa 0,4–0,5 on vähimmäismitoitustaso, joka on joissakin yksiköissä riittävä riippuen asukkaiden toimintakyvystä.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan yksiköissä, joissa mitoitus oli suositusta (0,5) matalampi, myös asiakkaiden hoitoisuus oli pienempi, Salmenpohja lisää.

Hänen mukaansa julkisuudessa on ollut epätarkkuuksia muun muassa minimi- ja toteutuneen hoitajamitoituksen osalta.

Salmenpohja esittelee taulukon vuodelta 2014. Sen mukaan hoitajamitoitukset tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkotihoidossa ovat vaihdelleet 0,62.:sta 0,63:een.

– Toteutuneet henkilöstömitoituskeskiarvot ovat laatusuosituksen edellyttämän 0,50 tason yläpuolella.

Salmenpohja huomauttaa, että vanhuspalvelulain mukaan asiakkaiden palvelujen tarve määrittää tarvittavan henkilöstön määrän.

– Lain 20 pykälän mukaan henkilöstöä pitää olla riittävästi asiakkaiden palveluntarpeeseen nähden. Palvelujen tarpeen monialaisesta arvioinnista on niin ikään laissa oma säännöksensä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Rehula kommentoi myös henkilömitoitusta sen jälkeen kun talousarvioesitys on annettu eduskunnalle.

Valtion vuoden 2017 talousarvioesitys ja siihen liittyvät hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle ensi torstaina 15. syyskuuta. Eduskunnan lähetekeskustelu talousarvioesityksestä käydään ensi viikolla.

Valvira laati peruspalveluministeri Rehulan pyynnöstä lausunnon hoitajamäärän alentamisen seurauksista. Valviran lausunnon mukaan vähimmäismitoituksen laskeminen tarkoittaa, että oikeus hyvään hoitoon ei toteudu.

Myös SuPer tuomitsee jyrkästi hallituksen suunnitelmat pienentää vanhustenhoidon vähimmäishenkilöstömitoitusta.

– Jo nykyinen minimimitoitus 0,5 on riittämätön. Mikäli mitoitusta lasketaan 0,4:ään, ei päivittäistä perushoitoa kuten peseytymisessä, ruokailuissa, WC-käynneillä, pukeutumisessa ja riisuutumisessa auttamista sekä terveydentilan seurantaa ja hoidon tarpeen arviointia pystytä turvaamaan, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

– Myös vanhusten turvallisuus vaarantuu, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi, Paavola lisää.