Historia | Nuoret miehet aloittivat salaisen operaation, kun Venäjä päätti tehdä Suomesta pelkän maakunnan
Keskiviikkona on kulunut tasan 110 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset saapuivat jääkärikoulutukseen Saksan Lockstedtiin.
Elettiin helmikuun 25. päivää vuonna 1915. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt puolisen vuotta aikaisemmin. Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa.
Syy sille, miksi suomalaisia nuoria miehiä alkoi saapua satamäärin Saksaan, liittyi ajanjaksoon, jonka tunnemme nimellä toinen sortokausi.
Venäjä pyrki kaventamaan Suomen autonomista asemaa. Syyskuussa 1914 Venäjän tsaari Nikolai II oli vahvistanut suuren venäläistämisohjelman, jossa Suomen itsemääräämisoikeus käytännössä päätettiin hävittää. Venäjä halusi tehdä Suomesta keskusvallan alla olevan venäläisen maakunnan.
Suomessa se herätti suuttumusta ja laajaa vastustusta. 1800-luvulla herännyt kansallisuusaate sai taas yhden kierroksen lisää tuulta alleen. Mielialat kääntyivät vahvasti venäläisvastaisiksi.
Marraskuussa 1914 Helsingin Ostrabotnialla pidettiin kokous, jossa päätettiin irrottaa Suomi Venäjän vallan alta voimakeinoin. Sitä varten tarvittiin sotakoulutusta ja aseita. Suomessa sellaisen järjestäminen ei onnistunut, sillä vastavallankumouksellisia hankkeita valvottiin tarkasti.
Suomalaiset itsenäisyysmieliset kääntyivät Saksan puoleen. Olivathan saksalaiset ja venäläiset ensimmäisessä maailmansodassa keskenään vihollisia.
Salaisessa operaatiossa Suomesta värvättiin noin parituhatta miestä sotilaskoulutukseen Saksaan.
Koulutukseen lähtijöitä oli kaikista yhteiskuntaluokista eri puolilta maata. Oli ylioppilaita ja työläisiä, maanviljelijöiden poikia ja herrojen jälkeläisiä. Suhteellisesti eniten lähtijöitä oli Pohjanmaalta.
Hankkeeseen liittyi paljon riskejä. Poliittisesti jännitteisessä tilanteessa venäläisviranomaisten vainu oli herkässä. Aina oli mahdollista, että joku käräyttäisi koko suunnitelman.
Miehiä värvättiin luotettaviksi ja isänmaallisiksi arvelluista nuorukaisista. Moni lähti mukaan oletettavasti nuoruuden innosta, toisille se tarjosi elämässä suunnan, johon tarttua, kun muuta ei ollut.
Jääkäriliike perustui laajoihin verkostoihin, jotka onnistuivat toimimaan pääosin salaisesti. Isossa roolissa olivat porvallisten puolueiden edustajat, myös maalaisliittolaiset. Myös sosiaalidemokraattien piiristä löytyi jonkin verran tukea itsenäisyystaistelulle.
Sotilaskoulutukseen lähtevät nuoret miehet kulkivat eri puolille Suomea perustetuilta etapeilta toisille, lopulta Ruotsiin ja sitä kautta Saksaan. Moni meni hiihtäen Merenkurkun yli.
Osa jäi vangeiksi. Heitä kutsuttiin nimellä kalterijääkärit. 78 vangeiksi joutuneiden joukossa olivat muun muassa sittemmin kenraaliksi ja puolustusvoimien komentajaksi noussut Aarne Sihvo, Lapuanliikkeen johtaja Vihtori Kosola sekä maalaisliittolainen poliitikko ja päätoimittaja Artturi Leinonen.
Saksassa saatu koulutus oli ankara. Sekalaisesta miesjoukosta koulittiin ammattisotilaita. Kuri oli tiukka.
Toukokuussa 1916 suomalaisista muodostettiin Preussin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona 27.
Ensimmäisen maailmansodan tyrskyissä he joutuivat myös tositoimiin Latvian rintamalla.
Kotiinpaluun aika koitti talvella 1918. Suomi oli itsenäistynyt joulukuussa 1917 ja maassa riehui nyt sisällissota.
Suomalaisten jääkäreiden pääjoukko saapui Vaasaan 25. helmikuuta 1918. Jääkäreiden Saksaan saapumisen ja Suomeen palaamisen vuosipäivä on siis sattumalta sama 25. helmikuuta.
Jääkärit osallistuivat sisällissotaan valkoisten puolella. Määrällisesti heitä oli noin 1 200. Iso osa jääkäreistä jäi vapaaehtoisesti eri teille Saksaan.
Sisällissodassa jääkäreiden rooli oli merkittävä. Kokeneet ja koulutetut sotilaat pystyivät johtamaan taistelijoita ammattimaisemmalla otteella. Sisällissota päättyi valkoisen puolen voittoon.
1920- ja 1930-luvuilla jääkärit olivat merkittävässä roolissa, kun Suomen Puolustusvoimia rakennettiin ja kehitettiin. Talvi- ja jatkosotaan heistä osallistui noin 700, nyt upseereina ja ylimpinä komentajina.
Osa jääkäreistä taisteli myös Lapin sodassa entistä kouluttajamaataan Saksaa vastaan.
Valkoisella puolella jääkäreitä on tavattu muistella kansallisina sankareina, jotka varmistivat Suomen itsenäisyyden. Eikä jääkäreiden merkittävyyttä suomalaiselle puolustukselle voida kiistää.
Suhde jääkäreihin on kuitenkin ollut Suomessa osin ristiriitainen. Moni aikalainen suomalaismielinen ei kannattanut toimintaa, jossa vallanpitäjiä vastaan noustiin laittomin keinoin.
Jääkäreiden rooli sisällissodassa ja etenkin sen jälkeisissä kostotoimenpiteissä jätti jälkeensä syviä haavoja varsinkin hävinneen osapuolen mutta myös koko kansakunnan muistiin.
Erimielisyyttä riitti myös Venäjän armeijassa koulutuksensa hankkineen ja palvelleen Suomen armeijan ylipäällikön G. G. E. Mannerheimin kanssa.