Hampaisiin asti aseistettu Hizbollah on Iranin luomus – ja valtio hauraassa valtiossa
Lähi-idän ruutitynnyrin lopulliseksi räjäyttäjäksi ounasteltu islamistinen Hizbollah on erikoinen poliittinen organisaatio ja terroristijärjestö, jonka tavoitteena on Israelin tuhoaminen.
Hizbollahilla on Libanonin parlamentissa ministereitä ja parlamentissa kansanedustajia. EU on määritellyt sen sotilaallisen siiven terroristijärjestöksi, mutta ei järjestön poliittista siipeä. Yhdysvallat pitää Hizbollahia kokonaisuudessaan terroristijärjestönä.
Hassan Nasrallahin johtama Hizbollah, ”Jumalan puolue”, perustettiin 1980-luvun alussa vastustamaan Israelin miehitystä Etelä-Libanonissa Iranin avustuksella. Liike on taistellut Israelia vastaan” vastaan Iranin mittavalla taloudellisella ja sotilaallisella tuella siitä lähtien.
Hizbollah tuli tunnetuksi 1980-luvulla itsemurhaiskuistaan. Kansainväliseen tietoisuuteen järjestö nousi vuonna 1983 tappamalla itsemurhaiskussa Beirutin laidalla 241 amerikkalaissotilasta. Pian iskun jälkeen Yhdysvallat veti joukkonsa Libanonista.
Hizbollahilla on tiettävästi hallussaan enemmän aseita kuin monella eurooppalaisella armeijalla ja sitä pidetään sotilaallisesti maailman voimakkaimpana ei-valtiona.
Libanonin valtionhallinto perustuu erikoiseen etnis-uskonnolliseen jakojärjestelmään, jolloin tietyt tehtävät kuuluvat tietylle kansanryhmälle. Maan väestöstä on shiilalaisia yli 30 prosenttia. Monet heistä tukevat Hizbollahia.
Iranin rahoituksen turvin Hizbollah on onnistunut parantamaan huomattavasti Libanonin šiiaväestön elinoloja. Monilla šiia-alueilla järjestö huolehtii useista valtiolle kuuluvista tehtävistä kunnostamalla sisällissodan raunioittamia rakennuksia, ylläpitämällä kouluja ja sairaaloita ja huolehtimalla jopa jätehuollosta.
Hizbollahin kasvualustana on toiminut hauras ja heikko Libanonin valtio, jonka poliittinen järjestelmä on perustunut vuodesta 1943 lähtien niin kutsuttuun kansalliseen sopimukseen.
Sopimus perustuu maan vuoden 1932 väestönlaskentaan, jonka mukaan kristityt muodostavat väestön enemmistön. Paikkajako Libanonin parlamentissa ja hallituksessa määräytyy tunnustukselliselta pohjalta. Libanonin presidentin tulee aina olla maroniittikristitty ja pääministerin sunnimuslimi. Parlamentin puhemiehen on oltava shiia.
Käytännössä Libanonin poliittinen järjestelmä on antanut maan kristityille suhteettoman paljon valtaa suuren vallan, sillä tosiasiassa Libanonin väestön enemmistö oli muslimeita jo vuonna 1932, tai ainakin hyvin pian sen jälkeen. Uutta väestönlaskentaa ei ole kuitenkaan tehty.
Shiiaväestö jäi vallanjaossa heikoimmille, eikä shiiamuslimeilla ollut Libanonissa juurikaan poliittista valtaa, vaikka heistä korkean syntyvyyden ansiosta tuli nopeasti Libanonin suurin uskontokunta.
Libanonin vaurastuttua 1950- ja 1960-luvuilla, kosmopoliittinen Beirut tuli maailmalla tunnetuksi Lähi-idän Pariisina kasinoineen, kahviloineen ja hotelleineen. Etelä-Libanonin šiiat eivät juuri päässeet osallisiksi menestyksestä, vaan päätyivät parempien ansioiden toivossa Beirutiin muutettuaan asumaan pääkaupungin laitamien ahtaisiin slummeihin.
Kuvitelmat ja haaveet Libanonista ”Lähi-idän Sveitsinä” romutti vuonna 1975 syttynyt sisällissota. Seitsemän vuotta myöhemmin, kesäkuussa 1982 Israel puuttui konfliktiin lähettämällä armeijansa Etelä-Libanoniin, mistä palestiinalaisjärjestö PLO:n joukot tekivät iskuja Pohjois-Israeliin.
Israelin Rauha Galileaan -operaation tavoitteena oli poistaa PLO:n joukot Libanonista, vähentää Syyrian vaikutusvaltaa maassa ja muodostaa Etelä-Libanoniin turvallisuusvyöhyke. Israelin joukkojen läsnäoloa Etelä-Libanonissa ryhtyi vastustamaan joukko pieniä sissiryhmittymiä, joista Hizbollah nousi pian ylitse muiden.
Hizbollahin sissisota Israelia vastaan tuotti tuloksia. Vuonna 2000 Israel vetäytyi lähes koko miehittämältään alueelta Libanonissa. Kyseessä oli merkittävä voitto Hizbollahille, joka näytti onnistuneen siinä, missä arabiarmeijat olivat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen.
Israel ja Hizbollah ajautuivat kuitenkin vuonna 2006 viisi viikkoa kestäneeseen sotaan, jossa kuoli uutistoimisto Reutersin mukaan Libanonin puolella noin 1 200 ihmistä ja Israelissa 158. Hizbollah on osallistunut isolla panoksella myös Syyrian sisällissotaan presidentti Bashar al-Assadin hallinnon puolella sunnilaisia kapinallisryhmiä vastaan.