"Haluamme susien kannanhoidollisen metsästyksen takaisin", Leppä sanoo MTV:llä – ministeri uskoo, että perusteet löytyvät kesällä valmistuvasta Luken kanta-arviosta

Sudet

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) alleviivaa tarvetta suden kannanhoidolliselle metsästykselle.

– Me haluamme kannanhoidollisen metsästyksen takaisin, MTV:n Uutisaamussa vieraillut Leppä sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi selvittää elinvoimaisen susikannan raja-arvon. Jos se ylittyy, suden kannanhoidollinen metsästys voisi alkaa talvella 2021–2022.

Leppä sanoo, että tänä talvena on kerätty yli 1 000 kappaletta susien dna-näytteitä, jotka ovat analysoitavina.

– Luke tekee kanta-arvion kesällä, ja sen jälkeen meillä on selvä ja kautta aikojen paras näkemys siitä, paljonko susia Suomessa on.

– Sitten meillä löytyy kyllä pistämättömät perusteet siihen, että saamme kannanhoidollisen metsästyksen aikaan, Leppä sanoo.

Tällä hetkellä häirikkösusien poistoon on kaksi mahdollisuutta, poliisin myöntämät poistoluvat vaaraa aiheuttaville eläimille ja riistahallinnon myöntämät vahinkoperusteiset luvat. Susien kannanhoidolliseen metsästykseen EU vaatii täsmälliset perusteet.

– Nyt Luke määrittelee suotuisan suojelutason eli sen määrän joka Suomessa voisi olla, ja ylimenevä osa voidaan poistaa kannanhoidollisella metsästyksellä, Leppä selventää.

Ministeri korostaa, että suden metsästys olisi tarkkaan säädeltyä. Siihen tulee hakea lupa ja metsästettävä yksilö pitää pystyä identifioimaan.

Susi on nähty alkuviikosta seikkailemassa asutusalueilla pääkaupungiseudullakin.

Leppä sanoo MTV:ssä syyksi sen, että susikanta on runsastunut, ja nuoret yksilöt harhautuvat etsiessään omia uusia reviirejään. Muualla Suomessa susihavainnot ovat saaneet ihmiset huolestumaan esimerkiksi lasten koulumatkojen turvallisuudesta.

Leppä korostaa, että yhteiskunnan tehtävä on turvata jokaiselle turvallinen elämä.

– Se on minun viestini. Meidän tehtävämme ja velvollisuutemme hallinnossa on tämä taata. Siksi tarvitsemme välineet suden kannanhoitoon.

Lepältä kysyttiin, tuleeko sutta pelätä, vaikka susi ei ole tappanut ihmistä Suomessa yli sataan vuoteen.

– Susi on tietysti petoeläin, suurpeto ravintoketjun huipulla, sillä ei ole luontaisia vihollisia. Meidän velvollisuutemme on pitää huoli siitä, että sudet eivät vahinkoa ja vaaraa aiheuta, Leppä vastasi.

Hän huomautti, että sudetkin ovat erilaisia.

– Osa tulee asutuksen lähelle, ne ovat menettäneet jossain määrin luontaista ihmisarkuutta. Sellaiset sudet eivät mielestäni voi olla vaaraa ja vahinkoa aiheuttamassa.

Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola totesi marraskuussa Suomenmaan haastattelussa, että Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa pienin elinvoimainen kanta on 25 lisääntyvää paria, mutta se ei ole sama asia kuin nyt haettava raja-arvo.

– Raja-arvo määritellään susiyksilöinä, ja siinä otetaan huomioon muun muassa susien geneettinen monimuotoisuus, pentujen tuotto, kuolleisuus ja sopivien elinalueiden määrä.

Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 300 sutta. Maaliskuussa 2020 määräksi arvioitiin 216−246 yksilöä, ja sen jälkeen on syntynyt uusia pentuja.

Kojolan mukaan susien metsästyksessä pitää ottaa huomioon, että kyse on laumaeläimestä. Lauma saattaa olla riippuvainen saalistavasta uroksesta etenkin alueilla, joilla sudet syövät pääasiassa hirviä.

Kannanhoidollinen suden metsästys sallittiin Suomessa vuosina 2015 ja 2016, ja tuolloin tapettiin alfasusia ikävin seurauksin, Kojola kertoi.

– Siinä meni aika iso joukko alfasusia ja tuli tarvetta viranomaislupien käytölle, kun nuoria susia hortoili nälissään pihapiireissä.

– Jos metsästys tällä kertaa toteutuu, järjestelyjä täytyy miettiä, jotta vastaavia tilanteita tulisi mahdollisimman vähän. Metsästys pitäisi toteuttaa hallitusti ja suunnitella eri intressitahojen kanssa, Kojola sanoi.