Hallitus syytti oppositiota vääristelystä, mutta perääntyi lopulta itse – näin mieli muuttui vesihuollosta

Vesihuolto

Vielä syksyllä Petteri Orpon (kok.) hallitus ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) puolustivat tiukasti hallituksen lakiluonnosta, joka olisi sallinut 49,9 prosentin osuuden myynnin yksityisille vesiyhtiöissä.

Hallitusrintamasta syytettiin oppositiota vääristelystä ja vetäydyttiin maa- ja metsätalousvaliokunnan Vesi on meidän -kansalaisaloitteesta viime vaalikaudella laatiman mietinnön linjausten taakse.

Vielä marraskuussa pitämässään mediatapaamisessa Essayah muistutti, että perustuslaki takaa kunnille vahvan itsehallinnon. Vesihuollon myynnin kieltäminen kokonaan voisi johtaa tarkasteluun siitä, kenelle tulee korvausvelvollisuus, Essayah selvitti.

– Täytyy huomioida, että Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä vesihuoltolaitosta, joissa yksityinen omistus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi tuotantolaitoksen yhteydessä olevassa vesilaitoksessa kunnan osuus saattaa olla 10–15 prosenttia, ministeri huomautti.

Essayah muistutti myös, että haja-asutusalueiden vesiosuuskunnat ovat sataprosenttisesti yksityisomisteisia, mikä sekin on otettava huomioon kokonaisuudessa.

Asiasta nousi kohu lokakuussa, kun kansalaisaloitteen laatijat ilmaisivat julkisuudessa tyytymättömyytensä lakiluonnokseen. Kansalaisaloitteen tarkoituksena oli kieltää vesilaitosten yksityisomistus kokonaan.

Oppositiopuolueet nostivat asiasta heti kovan myräkän. Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti lähetti tiedotusvälineille 6. lokakuuta tiedotteen, jossa hän syytti opposition edustajia pelotteluvimmasta, pikkupolitikoinnista ja irtopisteiden keruusta.

Sammallahti huomautti maa- ja metsätalousvaliokunnan tuoneen mietinnössään selvästi esille, että kategorinen vesihuoltoinfran ”pakkososialisointi” tai myyntikielto eivät ole välttämättä juridisesti edes mahdollisia, eivätkä palvele monella tavalla järjestettyjä kuntien vesiyhtiöitä tai vesiosuuskuntia.

Asia nousi esille myös eduskunnan kyselytunnilla 10. lokakuuta, kun vasemmistoliiton Laura Meriluoto kysyi ministeri Essayahilta asiasta.

Essayah vakuutti hallituksen nimenomaan haluavan estää vesihuollon yksityistämisen.  Hän muistutti myös, että viime hallituskaudella yksimielinen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö totesi, että ”nykyistä tilannetta vastaava pienehkö yksityinen vähemmistöomistus on syytä mahdollistaa tulevaisuudessakin”.

Essayah sanoi hallituksen pohtivan perustuslakiasiantuntijoitten lausunnon perusteella, onko kireämpää esitystä mahdollista laatia.

Kyselytunnilla 14.11. asiaan puuttui myös pääministeri Petteri Orpo. Pääministeri vakuutti, että hallitus ei ole myymässä suomalaisten kriittistä infrastruktuuria tai luonnollisia monopoleja.

-Niiden pitää pysyä suomalaisissa käsissä. On aivan turha esimerkiksi levitellä pelkoa siitä, että me olisimme esimerkiksi vesivaroja Suomesta myymässä. Aivan älytön ajatus, pääministeri jyrähti.

Torstaiaamun 9.1. tiedotustilaisuudessa Essayah kertoi hallituksen kannan muuttuneen. Essayahin mukaan kansainväliset kokemukset osoittavat, että luonnollisena monopolina toimivan vesihuollon yksityistämiseen liittyy riskejä, kuten palvelutason heikkeneminen ja asiakasmaksujen kohtuuton kasvu.

Maa- ja metsätalousministeriö päätyi Essayahin mukaan muuttamaan esitystä lausuntopalautteen ja valtiosääntötuntijoiden Tuomas Ojasen ja Olli Mäenpään perustuslaillisten arvioiden perusteella.

Essayahin mukaan kumpikin heistä arvioi, ettei kunnallinen itsehallinto ole este kuntien vesihuollon omistukseen kohdistuvan myyntikiellon säätämiselle.