Hallitus suunnittelee uutta humanitaarista viisumia Ukrainan sodan takia – tulisi käyttöön esimerkiksi venäläisten toisinajattelijoiden kohdalla
Hallitus on päättänyt selvittää mahdollisuutta auttaa kriittisessä tilanteessa Venäjällä olevia ihmisoikeuspuolustajia, kansalaisyhteiskunnan jäseniä ja kriittisiä toimittajia. Tähän tarpeeseen kaavaillaan uudenlaista kansallista viisumia, humanitaarista viisumia, jonka turvin he pääsisivät Suomeen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että julkisuudessa maalatut kauhukuvat, joiden mukaan humanitaarinen viisumi avaisi ovet Suomeen kaikille maailman hädässä oleville ihmisoikeustaistelijoille, eivät ole toteutumassa.
– Ei tietenkään niin, vaan nämä ovat aina yksilökohtaisesti ratkaistavia. Humanitaarista viisumia käytettäisiin tietyissä erityistapauksissa, hän sanoo STT:lle.
Viisumin käyttö rajattaisiin hänen mukaansa erikseen tiettyihin erityistilanteisiin, kuten esimerkiksi Ukrainan sotaan. Viisumi myönnettäisiin poikkeuksellisilla perusteilla yksilökohtaista punnintaa tehden.
Esimerkiksi oppositiopuolue perussuomalaiset on jo tyrmännyt humanitaarisen viisumin. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra tulkitsi viisumista tehdyn esiselvityksen perusteella viime viikolla, että viisumi mahdollistaisi kenen tahansa, mistä päin maailmaa tahansa, tulemisen Suomeen hakemaan turvapaikkaa ja jäämisen maahan.
Purra viittasi ulkoministeriön esiselvitykseen, joka tehtiin humanitaarisesta viisumista keväällä. Myös STT sai huhtikuussa valmistuneen selvityksen käsiinsä tietopyynnöllä.
Esiselvityksessä todettiin, että humanitaarinen viisumi voisi olla pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi, käytännössä D-viisumi, joka myönnettäisiin henkilölle humanitaarisista syistä maahan saapumista varten. Sen myöntämiseen ei esiselvityksen mukaan liittyisi velvollisuutta palata lähtömaahan. Käytännössä se tarkoittaisi myönteistä oleskelulupapäätöstä ilman oleskelulupahaastattelua, esiselvityksessä todetaan.
Haaviston mukaan nyt jatkoselvittelyssä pohditaan, miten pitkä kesto viisumilla tosiasiassa olisi ja mitkä olisivat sen tarkat myöntämisperusteet.
Esiselvityksen mukaan viisumin valmistelu olisi ollut hyvä linkittää ulkomaalaislain kokonaisuudistukseen, joka on tekeillä. Haaviston mukaan kokonaisuudistus on kuitenkin sen verran ”pitkässä piipussa”, että nyt on syytä selvittää osauudistuksen mahdollisuus.
Hän muistuttaa, että tilanne on myös oleellisesti muuttunut keväästä, jolloin ajateltiin, ettei tehdä mitään sellaisia toimia, jotka vaikeuttaisivat tavallisen venäläisen kansalaisen elämää esimerkiksi matkustuksen osalta.
Linjaus poikkesi Baltian maista, jotka lopettivat turistiviisumien myöntämisen venäläismatkustajille jo keväällä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Venäläisten matkailu EU:ssa on herättänyt laajaa ärtymystä Ukrainan sodan vuoksi. Suomi on päättänyt rajoittaa venäläisten saamia viisumeita syyskuun alusta lähtien. Esimerkiksi turistiviisumien myöntäminen rajataan kymmeneen prosenttiin.
Suomi on lisäksi toivonut EU-tasolla yhteistä linjausta viisumirajoituksiin.
Haavisto uskoo, että jos turistiviisumeihin kohdistuu vielä voimakkaampia rajoituksia kuin mistä nyt on sovittu, tarve humanitaariselle viisumille nousee viimeistään ajankohtaiseksi.
– Mitä tiukemmalle tavalliset turistiviisumit kiristyvät tai jos niiden myöntäminen lopetetaan kokonaan, puuttuu tällainen työväline, jolla haluttuja tapauksia voidaan auttaa ja heidän matkustamistaan tehdä mahdolliseksi.
Haaviston mukaan vastaava viisumimahdollisuus on jo käytössä useassa EU-maassa.
– Kesällä poistuivat koronarajoitukset meiltä ja ennen kaikkea Venäjän puolelta, jolloin huomattiin hyvin nopea jonojen kasvu täällä Schengen-viisumijonoissa. Siellä on pääosin turismihakijoita, mutta turismiviisumijonoon tulee myös hakijoita, joilla tosiasiassa viisumin tarve tai tilanne johtuu toisesta syystä eli he ovat saattaneet joutua vaikeuksiin ihmisoikeuspuolustajina tai kansalaisaktiiveina tai kriittisinä toimittajina, hän sanoo.
Keskustelu humanitaarisen viisumin tarpeesta ei ole uusi vaan sitä käytiin jo esimerkiksi Afganistanin kriisin yhteydessä. Vuosi sitten Yhdysvallat vetäytyi Afganistanista ja äärijärjestö Taleban nousi maassa valtaan. Tuolloin Suomi yritti auttaa naisaktiiveja maasta pois, mutta heille ei löytynyt sopivaa viisumia, Haavisto kertoo.
– Meiltä puuttuu sellainen viisumiväline, jolla esimerkiksi kriittisiä toimittajia, kansalaisyhteiskunnan jäseniä tai ihmisoikeuspuolustajia voitaisiin auttaa kriittisissä tilanteissa, hän sanoo.
Ulkoministeriön esiselvitysryhmä pelkäsi, että ihmisoikeuspuolustajien kautta varsinkin humanitaarisen viisumiohjelman myötä voitaisiin pyrkiä tekemään toisen valtion taholta ohjattua maahantuloa Suomeen. Jos toiminnalla pyrittäisiin vaikuttamaan tai painostamaan Suomea, voitaisiin puhua myös hybridivaikuttamisesta.
Haavisto toppuuttelee näitä pelkoja, sillä humanitaariseen viisumiin oikeutetut ihmiset olisivat helposti tunnistettavissa.
– Tämä huomattiin hyvin tuossa Afganistanin kriisin yhteydessä, jolloin ihmiset olivat huolissaan siitä, että kuka vaan naispuolinen henkilö tulisi tänne. Oli aika helposti nähtävissä, kellä oli sellainen pitkä ura takana ihmisoikeusasioissa, ja heidän taustansa tiedettiin, hän sanoo.
Haavisto sanoo pitävänsä tärkeänä, että humanitaarisen viisumin valmistelu käynnistyy. Eri asia on, tuleeko siitä hallituksen esitystä vielä tällä vaalikaudella.
– Eduskunnalla taitaa olla takaraja tämän vaalikauden esityksille lokakuussa, joten tässä on kovin lyhyt aika sellaiseen lainvalmistelutyyliseen tekstiin, mutta asia valmistellaan ja sitten katsotaan, missä ollaan.