Hallituksen lobbausrekisteri sai kiitosta eduskunnan kyynikoiltakin – "On tämä varmaan kuitenkin tyhjää parempi"

Eduskunta

Hallituksen esitys lobbaamisen rekisteröinnistä sai kiitokset ja kehut eduskunnalta keskiviikon täysistunnossa.

– Kun kerrankin on mahdollisuus antaa tunnustusta nykyhallitukselle, niin se on syytä tehdä, viime vaalikaudella asiaa eduskunnan puhemiehenä vireille pannut kokoomuksen Paula Risikko kiitteli.

Hallituksen esittämässä avoimuusrekisterilaissa lobbausta harjoittaville organisaatioille säädetään velvollisuus ilmoittaa rekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja siihen liittyvästä neuvonnasta. Rekisteriviranomaisena toimii Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Risikko sanoi pitävänsä tärkeänä, että rekisterin soveltamisalaksi otetaan ensi vaiheessa eduskunta ja ministeriöt. Laajentamista esimerkiksi valtion virastoihin tai kunta‑ ja maakuntatasolle voi pohtia myöhemmin.

– On tärkeää varjella, ettei velvoitteita kohdisteta ruohonjuuritason kansalaisvaikuttamiseen ja kansalaisten yhteydenpitoon päättäjiin omassa asiassaan. Sääntely ei saa vaikeuttaa kansanedustajan vaalipiirissä tapahtuvaa yhteydenpitoa yritys‑ ja järjestökenttään, Risikko korosti.

Lakiesityksen esitellyt oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) totesi, että erilaisten sidosryhmien kuuleminen ja näkemysten yhteensovittaminen kuuluu suomalaiseen päätöksentekokulttuuriin.

– On kuitenkin tärkeätä huolehtia, että kansalaiset saavat riittävästi tietoa poliittiseen järjestelmään ja valtionhallintoon vaikuttavista toimijoista.

Henrikssonin mukaan tämä lisää luottamusta ja auttaa arvioimaan päätösten syntyä ja niiden taustalla olevia intressejä.

– Samalla voidaan osoittaa lobbauksen olevan tärkeä osa demokraattista järjestelmää ja hälventää siihen kohdistuvia epäilyksiä.

Esitys sai pääosin vuolaat kehut niin hallituspuolueiden kuin opposition edustajiltakin. Vasemmistoliiton Anna Kontula nosti esiin kritiikkiäkin. Kontulan mukaan vaikuttamistyöhön liittyvät rajanvedot ovat ongelmallisia, eikä esitetyllä lailla päästä kovin syvälle lobbaamisen ytimeen.

Kontulan mukaan suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa suuri osa vaikuttamistyötä tapahtuu jonkin muun asian sivussa tapahtuvana sosialiseerauksena, jota ei välttämättä ole mahdollista eriyttää selkeiksi lobbaamistilaisuuksiksi.

– Lisäksi paljon tapahtuu vaikuttamista erilaisten yhteiskunnallisten hankkeiden ja kampanjoiden ohessa, joihinka päättäjiä kutsutaan jollakin lailla osallisiksi mutta ei nimenomaisesti kohdisteta lobbaamista heihin.

Kontulan mukaan rekisteriin velvoitetaan laittamaan hyvin vähän sisällöllistä tietoa siitä, mitä oikeastaan on lobattu.

– Sinne pitää laittaa ne teemat mutta ei käytännössä sitä, että mihin suuntaan asioita halutaan kehittää, ja teemojenkin määrittely voi olla hankalaa silloin, kun kysymys ei ole yksittäisestä lakihankkeesta, vaan esimerkiksi tavasta nähdä joku asia tai ottaa jokin näkökulma paremmin huomioon.

Kontula muistutti, että rekisteri ei myöskään sisällä lobbauksen menetelmiä. Se ei myöskään kovin hyvin tavoita välillistä lobbausta, joka tapahtuu esimerkiksi median välityksellä.

– Sen takia näen, että tämä voi olla korkeintaan tien alku.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä huomautti hieman kyynisesti, että suomalainen korruptio ei perustu suoraan rahaa tai setelitukkua ojentavaan käteen tai suorien etuuksien saamiseen, vaan hyvä veli -kerhoon ja kaikki tuntevat kaikki -järjestelmään. Siksi se ei myöskään oikein näy missään.

– En oikein usko, että tämä rekisteri nyt erityisen suuresti pystyy tällaiseen vaikuttamiseen pureutumaan. On tämä varmaan kuitenkin tyhjää parempi.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tammikuussa 2024, rekisteriin liittyvää neuvottelukuntaa koskeva säännös vuotta aiemmin.