Hallituksen ansioluetteloon jäävät Nato, sote ja koronan hoito – maataloudelle myönnettiin ennätystuet
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen – SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n – hallituksen kausi on lopuillaan. Kautta summatessa voi todeta, että hallitus kykeni isoihin uudistuksiin kriisien hoidon ohella.
Yritysten konkurssiaalto estettiin mittavilla koronatuilla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) muisteli koronakriisin alkua Suomenmaan haastattelussa maaliskuussa 2021.
Valmiita sapluunoita kriisin hoitoon ei ollut. Pandemia julistettiin 16. maaliskuuta 2020. Kolme päivää myöhemmin yrityksille maksettiin jo ensimmäiset koronatuet Business Finlandin kautta.
Kuntiakin tuettiin korona-aikana miljardeilla euroilla, jotta ne eivät joutuneet tekemään suuria veronkorotuksia ja leikkauksia palveluihin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, tuttavammin sote-uudistus, vietiin läpi eduskunnassa kesäkuussa 2021, mikä oli 15 vuoden työn tulos.
– Tämä päivä jää aikakirjoihin, keskustaväki hehkutti.
Palveluiden järjestäminen siirrettiin kunnilta 21 hyvinvointialueelle tämän vuoden alusta. Samalla kuntien veronkorotuspaineet kevenivät.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asetelma muuttui täysin toukokuussa 2022, kun valtiojohto ilmoitti kannattavansa Nato-jäsenyyden hakemista. Muutoksentekijä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Aiemmin oli jo ilmoitettu, että Hornet-hävittäjät korvataan yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamalla F-35-koneella. Niitä päätettiin ostaa 64 kappaletta. Merivoimat saa neljä uutta Pohjanmaa-luokan sotalaivaa.
Maataloudelle myönnettiin historian suurin, 330 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti. Maatilojen kiinteistövero myös poistettiin vuodelta 2022.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) totesi joulukuussa eduskunnassa budjetin palautekeskustelussa, että vielä tarvittaisiin kohdennettu tukipaketti sähkö- ja lannoitekustannusten noususta erityisesti kärsiville tiloille, mutta ”asiaa pitää kysyä SDP:n ryhmähuoneessa”.
EU:n maatalouspolitiikan uusi seitsenvuotiskausi alkoi tämän vuoden alusta. Suomen maataloustuet kasvoivat neuvottelujen jälkeen kuudella prosentilla, vaikka niitä uhkasi roima leikkaus.
– Tässä pitää antaa kiitos Euroopan unionin jäsenmaiden päämiehille ja meillä tietysti pääministeri Sanna Marinille, joka näissä kehysneuvotteluissa oli ratkaisevassa asemassa ja piti siellä hyvin Suomen maaseudun puolia, silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kiitteli Agrimediassa vuoden 2021 lopulla.
Maatilojen investoinneille tärkeää Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa on pääomitettu noin 170 miljoonalla eurolla ja yli 10 vuotta valmisteltu eläinsuojelulaki vietiin maaliin.
Kyläkaupoille jaettiin ensimmäistä kertaa tukea tällä hallituskaudella. Noin 10 000 euron tuki myönnettiin noin 180 kyläkaupalle kylien elinvoiman tukemiseksi.
Laajakaistayhteyksien rakentaminen haja-asutusalueille sai 50 miljoonan euron rahoituksen.
– Koti ilman nopeaa nettiyhteyttä on kuin talo ilman tietä, totesi keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen.
Perusväylänpidon rahoitukseen tehtiin pysyvä tasokorotus. Rahoitustaso on vuonna 2023 noin 1,3 miljardia euroa, kun vuonna 2019 se oli 1,1 miljardia euroa. Yksityistienpidon määrärahoihin on suunnattu yli 50 miljoonaa euroa.
Maakuntalentoja jatkettiin alueiden saavutettavuuden ja elinkeinoelämän vahvistamiseksi. Alueellista kuljetustukea on myös jatkettu.
Metsäteollisuuden jätti-investoinnit Kemiin ja Ouluun varmistettiin toteuttamalla satojen miljoonien panostukset kuljetusyhteyksiin.
Koti ilman nopeaa nettiyhteyttä on kuin talo ilman tietä.
Petri Honkonen
Hintojen rajua nousua taltutettiin alentamalla polttoaineiden bio-osuuden jakeluvelvoitetta, mikä alentaa polttoaineiden hintoja noin 12 senttiä litralta syksyllä 2022 ja vuonna 2023.
Työmatkavähennystä korotettiin korotettiin määräaikaisesti 25 sentistä 30 senttiin kilometriä kohden.
Sähkön arvonlisävero laskettiin väliaikaisesti 10 prosenttiin, tuloverotukseen tulee sähkövähennys ja pienituloisimmille kotitalouksille maksetaan erillinen sähkötuki. Näitä jykevämpää tukea on luvassa, sillä hallitus on aikeissa korvata ylisuuria sähkölaskuja suomalaisille takautuvasti.
Maksuhäiriömerkintöjen kesto lyhennettiin kuukauteen siitä, kun velallinen on maksanut velkansa. Vanha merkintä ei enää kummittele rekisterissä vuosikausia.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta lisättiin noin 350 miljoonalla eurolla.
Työllisyyden kohentamiseen pyritään uudella työnhakuvelvoitteella.Työttömän on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa ja tavattava TE-toimiston virkailijaa entistä tiiviimmin.
Työuria lyhentänyt eläkeputki poistettiin. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi joulukuussa 2020, että hallituksen tavoite yli 55-vuotiaiden työllistämisestä on niin iso, että se edellyttää eläkeputken poistamista.
Työllisyysaste nousi 74,7 prosenttiin marraskuussa 2022.
Lue myös summaukset hallituksen toteuttamasta perhepolitiikasta ja ympäristötoimista.
