Viikonlopun erotti vain farkuista jalassa – koronakriisi vei Mika Lintilän 90 päivän työputkeen

Koronakriisi

Etätöihin siirtyneessä työ- ja elinkeinoministeriössä Helsingin Aleksanterinkadulla on hiljaista. Normaali virkamiesten ja vierailijoiden trafiikki puuttuu kokonaan.  

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kuitenkin työhuoneessaan. Viime kevään koronamyllyssä keskustaministeri oli töissä 90 päivää putkeen. Viikonlopun erotti vain siitä, että töissä pystyi olemaan farkut jalassa. 

 – Jälkeenpäin kun ajattelee, se on vähän kuin semmoista sumuista putkea se koko kevät, ministeri pohtii. 

– Kyllä se vauhdikas oli se lähtö.  

Valmiita sapluunoita kriisin hoitoon ei ollut. Pandemia julistettiin 16. maaliskuuta. Kolme päivää myöhemmin yrityksille maksettiin jo ensimmäiset koronatuet Business Finlandin kautta. 

Siitä tuli myöhemmin sanomistakin, kun Lintilää ja hänen ministeriötään moitittiin julkisuudessa holtittomasta rahan syytämisestä. Myös yrittäjiä syyllistettiin.  

– Silloin tuli tosi surullisiakin tarinoita yrittäjiltä, jotka olivat saaneet rahaa, sitten paikallinen media oli tehnyt jutun ja sen jälkeen rupesi tulemaan tappouhkauksia, Lintilä puuskahtaa. 

Lintilä sanoo, ettei tekisi edelleenkään mitään toisin. Rahaa voitiin jakaa ensi hätään vain Business Finlandin ja ely-keskusten kautta. Tukiehtojen kehitysvaatimusta lievennettiin niin paljon kuin laki mahdollista, jotta pystyttäisiin paremmin yleiskulujen kattamiseen.  

Lintilä joutui virittämään myös suojamaskien kotimaista tuotantoa, mikä saatiinkin käyntiin. Mutta miten vuoden aikana syntyneelle ”koronataloudelle” käy, kun pandemia on ohi? 

– Yritys kantaa aina yritysvastuun ja riskin, Lintilä muistuttaa. 

Ministeri myöntää, että vaikka maskien valmistus tai käsidesin pullotus tuskin voi säilyä samassa mittakaavassa, ihmisten käyttäytyminen muuttunee osin. 

– Varmaan aika moni on nähnyt senkin muutoksen, että ei hirveän paljon ole ollut kausiflunssaa, vatsatauteja ja noroviruksia liikkeellä. 

Ravintoloille ja matkailulle korona on ollut myrkkyä, vaikka matkailun menetyksiä on pystytty jonkin verran kompensoimaan kotimaisin voimin. Lintilän mukaan kylmä totuus kuitenkin on, että ulkomainen matkailija jättää jälkeensä rahaa paljon kotimaista enemmän. 

Koronarajoituksista Lintilä on joutunut vääntämään moneen kertaan STM:n ja ministeri Krista Kiurun (sd.) kanssa. Hän sanoo, ettei ole pitänyt tavasta, jolla ratkaisuja on tehty.  

– Meille on tuotu hallituksen neuvotteluun pöytään paperi, että hyväksykää tämä, Lintilä puuskahtaa. 

Lintilän mukaan vaikutukset on arvioitu puhtaasti terveysnäkökulmasta. 

– En sano sitä, että se olisi vaikuttanut mitenkään siihen päätökseen. Mutta kyllä se pitäisi arvioida, mikä sen vaikutus kansantalouteen ja elinkeinoelämään. Ja tätä ei ole tehty ollenkaan. 

Matkailusta vastaavan ministerin mukaan pahinta on, ettei matkailulle ole voitu antaa sumuisissa näkymissä ennustettavuutta. 

– Nyt rokotteen kautta tulee se ensimmäinen valo. Tietyllä tavalla rupeaa näkymään jonkun näköinen majakka siellä, mitä kohti mennään.  

Elinkeinoministeri muistuttaa, että korona iskee matkailuun kaikkialla Suomessa. Lapissa kokonaisuus on kuitenkin tietyllä tavalla rakennettu matkailun päälle. 

– Kyllä se vaikuttaa sinne ihan eri tavalla, se on ihan selvä.  

Lintilä pitää selvänä, että ihmisten kulutuskäyttäytyminen ei muutu ennen kuin ”mentaalinen virus” on ihmisten mielissä saatu tuhottua. Siihen menee vielä aikaa. 

Korona-asioiden hoidon ohella myös hallitusohjelmaa on viety eteenpäin – myös niin, että kipinät ovat välillä lentäneet. 

Turpeen verotuplaus osana hallitusohjelmassa sovittua lämmityspolttoaineiden veronkorotusta ajoi vihreät ja keskustan kipakkaan yhteenottoon.  

Konkaripoliitikko myöntää turpeen kohtalon keskustalle ”käsittämättömän kipeäksi paikaksi”. Lintilän mukaan oikeudenmukaisesta siirtymästä on turha puhua, kun ala on tällä hetkellä vapaassa pudotuksessa. Elinkeinonsa menettäviä turvealan ihmisiä voidaan kouluttaa esimerkiksi haketuotantoon, mutta ei sentään mihin tahansa. 

– Minä olen sanonut hallituskumppaneille, että älkää kuvitelkokaan, että kaverit, jotka on 40 vuotta siellä hydrauliikkaöljyssä uineet, lähtevät koulun penkille opiskelemaan lähihoitajaksi. 

Toisaalta seassa on hänen mukaansa myös ylireagointia, koska turvetta ei tulla kuitenkaan kieltämään, kuten kivihiilelle tehtiin. 

Lintilän mukaan perimmiltään kyse on siitä, ettei ilmastolle haitallinen polttoturve kelpaa enää alan yrityksille imagosyistä. Hän muistuttaa, että alan suurimman toimijan, valtionyhtiö Vapon, vetäytyminen energiapuolelta tekee myös tilaa pienemmille.  

– Pitäisi pikkuisen kääntää tätä toisin päin. Ei lasi ole puoliksi tyhjä, se on puoliksi täysi. 

Polttoturpeen sivutuotteena saatujen kasvu- ja kuiviketurpeen pelastaminen edellyttää Lintilän mukaan luultavasti niiden koplaamista huoltovarmuusenergiaan ja kansallisia tukia.  

Ministeri on jo laittanut vireille selvityksen, kuinka paljon turvetta pitää nostaa jo pelkän huoltovarmuuden vuoksi. 

Ainespuuta ei Lintilän mukaan lämpökattilaan vielä väitetyllä tavalla mene, mutta pelko siitä on olemassa. Hakkeen määrää pitäisi hänen mielestä nostaa esimerkiksi Kemera-tuen ja ensiharvennusten avulla. 

Kevätkaudella eduskunta pääsi käsittelemään Lintilän esitystä sähkönsiirtomaksujen nousun hillitsemiseksi. 

– Olen tyytyväinen ja sen voin sanoa, että lausuntokierroksen jälkeen sitä kiristettiin huomattavasti. 

Verkkoyhtiöiden voittomahdollisuuksia rajataan uudella lailla tuntuvasti ja Energiavirasto saa lisää työkaluja hintojen valvontaan.  Investointisuunnitelmat on näytettävä Energiavirastolle, joka tarvittaessa käyttää punakynää ja karsii ylimitoitetut suunnitelmat. 

Rokotusten myötä korona-ajasta päästäneen pikku hiljaa eroon, mutta sen myötä myös talouspolitiikka on mietittävä uusiksi. 

Rinteen hallituksen valtiovarainministerinäkin toiminut Lintilä muistuttaa, että Suomessa oli nähtävissä tiettyjä talouden taantuman tunnusmerkkejä jo ennen koronaa, eikä tarve rakenteellisiin uudistuksiin ole kadonnut minnekään. 

Lintilän mielestä hallitus ei voi jäädä pelkäksi koronahallitukseksi ja keskustan tehtävä on rakentaa se kuva, kuinka korona-ahdingosta noustaan ja maata jälleenrakennetaan.  

– Minun mielestäni tässä on keskustan pääasia: keskustan pitää olla se uuden nousun rakentaja, se on meidän velvollisuutemme.  

Keskustakonkari myöntää tietynlaisen hallitusväriin liittyvän kulttuurishokin, mutta näkee hallituspohjan ymmärtäneen kuitenkin melko hyvin yrityspuolen tarpeita. 

– Se on ollut myönteinen asia. 

Lintilä näkee keskustan olevan hallituksen suvereeni maatalous-, metsä- ja yrittäjäpuolue. Näillä sektoreilla puolue on hänen mielestään myös pärjännyt kohtuullisen hyvin.  

Elinkeinoministeri suorastaan tuohtuu suomiessaan keskustassa pesivää nihkeyttä ja ennakkoluuloista asennetta ympäristötoimia kohtaan, vaikka alan innovaatioita on tehty aina. 

– Jukolauta, sehän on aina ollut meidän mahdollisuus, ja se tulee olemaan jatkossakin, aivan ehdottomasti!  

Lintilän mukaan esimerkiksi energiapuolella tehtävät ympäristöteot ovat vihreää keskustalaisuutta parhaimmillaan. 

– Ja tämä antaa mahdollisuuksia meille paljon, hän alleviivaa. 

Keskustassa on Lintilän mukaan aina tietyllä tavalla lähdetty siitä, että ensin tulee Suomen etu, sitten puolueen etu ja viimeisenä oma etu. 

– Ja kyllä minä väitän, että nyt jos koskaan kaikkein paras on yhdistää Suomen etu ja puolueen etu, hän opastaa.