Energiaremontteja, uusi kansallispuisto ja luonnonsuojelulaki – hallitus teki monia ympäristöpäätöksiä
Ympäristöasiat ovat kiristäneet hallituspuolueiden – etenkin keskustan ja vihreiden – välejä tällä kaudella. Sen varjoon on saattanut jäädä se, että ympäristön eteen on tehty monia toimia.
Valtion kehitysyhtiö Vake Oy muutettiin Ilmastorahasto Oy:ksi joulukuussa 2020. Ilmastorahasto sijoittaa päästöjä vähentäviin teknologioihin ja yrityksiin.
Teollisuuden sähköistämistuki tuli puolestaan voimaan heinäkuun alussa. Se korvaa vuonna 2021 päättyneen päästökauppakompensaation. Sähköistämistuki vauhdittaa teollisen tuotannon siirtymää kohti hiilineutraalimpaa toimintaa. Vähintään puolet tuesta tulee käyttää päästöjen vähentämiseen tähtääviin toimiin.
Teollisuuden sähkövero painettiin jo EU:n minimiin vuodesta 2021 alkaen.
Myös kotien energiaremontteja on tuettu tuntuvasti. Kotitaloudet voivat hakea 2500–4000 euron tukea öljylämmityksestä toiseen lämmitysmuotoon siirtymiseen.
Avustusrahat kasvoivat tuntuvasti, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) esitti energiaremonttien rahoitusta yli 100 miljoonan euron potilla EU:n elvytysrahoista eli kestävän kasvun ohjelmasta.
Kansalliset määrärahat olisivat loppuneet 7 000–8 000 kiinteistön kohdalla. Viime joulukuun puoliväliin mennessä Pirkanmaan ELY-keskus oli kuitenkin tehnyt jo noin 19 400 myönteistä päätöstä asiassa. Syksyn 2022 tietojen mukaan avustukseen varatut rahat riittävät noin 36 000 hakijalle, ELY-keskus kertoo.
Suomi sai uuden kansallispuiston Sallaan. Asia eteni finaaliin eduskunnassa marraskuussa 2021.
Suomen 41. kansallispuistoon kuuluu noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Aloite kansallispuiston perustamiseen tuli Sallan kunnalta ja sillä oli Itä-Lapin keskustaväen tuki.
Eduskunnassa käydyssä keskustelussa ilomantsilaisella kansanedustajalla Hannu Hoskosella oli tosin asiaan toinen näkökulma. Hän näki kansallispuistot ryteikköinä, joissa metsä kuolee pystyyn ja joita kukaan ei halua tulla katsomaan.
Retkeilyalueiden ja kuntien lähivirkistysalueiden kuntoon laittamiseen suunnattiin tällä hallituskaudella 23 miljoonan euron lisärahoitus.
Joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseksi valmisteltiin uusi tukijärjestelmä. Joutoalueiden metsittämistuella pyritään hiilinielujen vahvistamiseen ja metsäkadon vähentämiseen.
Nuoren metsän hoidon Kemera-tukea nostettiin kesäkuun 2022 alussa 20 eurolla hehtaaria kohden, jos metsänhoitotyön yhteydessä kerätään pienpuuta. Tuen määrä on muutoksen jälkeen 450 euroa hehtaarilta. Myös tukiehdot kevenivät, minkä seurauksena yhä useampaan nuoren metsän hoitotyöhön voi saada Kemera-tukea.
Uusi luonnonsuojelulaki hyväksyttiin joulukuussa, vaikka se ennättikin sitä ennen viedä hallituksen kriisin partaalle.
Keskusta piti kiinni siitä, että luontotyyppien suojelu toteutetaan tarkkarajaisesti viranomaisen päätöksellä ja samalla maan- ja metsänomistajilla on oikeus asianmukaisiin korvauksiin.
Keskustasta kuitenkin korostettiin, että lain eteneminen on tärkeää.
Uusi laki muun muassa vahvistaa tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojaa, kieltää malminetsinnän kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa, vahvistaa Suomen Luontopaneelin roolia ilmastopolitiikassa ja tuo ekologisen kompensaation uudeksi luontoarvojen korvaamisen työkaluksi. Tällöin luonnon monimuotoisuudelle aiheutunut haitta hyvitetään ennallistamalla luontoa muualta.
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä, vuosien 2021–2030 Helmi-ohjelmalla tuetaan esimerkiksi soiden suojelua ja ennallistamista sekä lintuvesien, kosteikkojen, pienvesien ja rantaluonnon kunnostamista.
Maa- ja metsätalousministeriön Sotka-hanke huolehtii taantuvien riistalintukantojen ja Nousu-ohjelma vaelluskalojen elinolosuhteista.
Viime vuonna uutisoitiin, että metsien hiilinielut ovat pienentyneet lisääntyneiden hakkuiden ja puuston kasvun vähenemisen takia. Suojeltu metsäpinta-ala on silti samalla lisääntynyt.
Suomen suojeltujen metsien pinta-ala on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana sekä lakisääteisillä suojelualueilla että talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteissa yhteensä 57 000 hehtaarilla, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Suojeltujen metsien osuus Suomen metsäalasta oli vuoden 2022 alussa edelleen 13 prosenttia. Luke tilastoi metsien suojelua kolmen vuoden välein.