Häkäkuolemat ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet

Häkäkuolemien määrät vaihtelevat Suomessa vuosittain, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat vähentyneet selvästi. Esimerkiksi viime vuonna häkä aiheutti 50 kuolemaa, mutta kaksikymmentä vuotta aiemmin 132 kuolemaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuskemisti Pirkko Kriikku.

–  Taustalla voi vaikuttaa osittain se, että itsemurhat ovat viime vuosina vähentyneet merkittävästi, sillä osa kaikista häkämyrkytyksistä on itsemurhia, Kriikku pohtii.

Pelastusopiston vanhempi opettaja ja onnettomuuksien ehkäisyn tiimin vetäjä Jani Jämsä uskoo ihmisten tietoisuuden paloturvallisuusasioista ja siten myös häkäriskeistä lisääntyneen. Esimerkiksi pelastuslaitokset tekevät paljon turvallisuusviestintää ja tuovat esille häkävaroittimien tarpeellisuutta.

Asian tärkeyttä korostetaan Jämsän mukaan yleensä myös palotarkastusten ja nuohousten yhteydessä.

–  Vaikka tekniikka ja tietoisuus ovat parantuneet, Suomessa on todennäköisesti entistä enemmän tottumattomia tulisijojen käyttäjiä. Toisin kuin vanhemmat ikäpolvet, nuoret aikuiset eivät ole välttämättä tottuneet lämmittämään tulisijoja pienestä saakka, Jämsä arvioi.

Pelastusopiston kymmenen vuoden takaisen häkätutkimuksen perusteella joka kymmenennessä suomalaisessa asuinrakennuksessa esiintyi tuolloin kohonneita häkäpitoisuuksia. Pääasiallinen häkäkaasujen lähde oli tulisija.

Tutkimuksen perusteella tulisijan iällä ei ollut yhteyttä häkäesiintymisiin, mutta palamisen pitkittäminen säätämällä savuhormin sulkupeltiä pienemmälle sekä pellin aikainen sulkeminen kohottivat häkäpitoisuuksia selvästi. Tutkimuksen tiedot kerättiin Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten palotarkastusten yhteydessä.

Jämsä muistuttaa, että häkä on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka voi suurina pitoisuuksina aiheuttaa kuoleman nopeastikin.

–  Moni yhdistää hään tulisijan lämmityksen jälkeiseen käryyn, ja on totta, että kun on käryä, voi joskus olla myös häkää. On kuitenkin hyvä muistaa, että häkää saattaa olla ilmassa ilman käryäkin, koska se ei haise.

Jämsän mukaan häälle altistuminen pienempinä pitoisuuksina saattaa aiheuttaa esimerkiksi sekavaa oloa, pahoinvointia tai päänsärkyä, mutta oireiden puuttuminen ei poissulje altistumisen mahdollisuutta.

Jämsä antaa esimerkin: Tulisijan pelti on laitettu illalla liian aikaisin kiinni, ja huoneilmaan pääsee häkää. Jos pitoisuus on riittävän suuri, ihminen voi kuolla nukkuessaan.

Toisaalta osa ihmisistä saa oireita, mutta ei osaa yhdistää niitä häkämyrkytykseen.

Läheskään aina häkäkuolemat eivät kuitenkaan johdu siitä, että ihminen olisi itse tehnyt virheen tulisijan käytössä. Esimerkiksi vapaa-ajan asunnossa voi olla nestekaasutoiminen jääkaappi tai liesi, joissa piilee häkäriski.

–  On tullut vastaan tapauksia, joissa vanha ja huoltamaton nestekaasutoiminen hella on sammutettu napista, mutta se onkin jäänyt palamaan pienellä kituvalla liekillä polttimen alla tuottaen paljon häkää. Tai vanha ja huoltamaton nestekaasutoiminen jääkaappi on tuottanut runsaasti häkää käynnistyessään termostaatin ohjaamana, kun liekki ei olekaan palanut kunnolla ja puhtaasti. Ellei talossa ole häkävaroitinta, häkää on mahdotonta aistia, ellei tule oireita.