Haaviston al-Hol-toimintaa on setvitty eduskunnassa kohta vuoden päivät – STT kokosi yhteen, miten perustuslakivaliokunnan tutkinta on edennyt ja mitä tapahtuu seuraavaksi
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan on tarkoitus saada pian valmiiksi mietintönsä siitä, katsooko valiokunta ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimineen lainvastaisesti, kun ministeri teki ratkaisuita al-Holin leirin suomalaisiin liittyen.
Perustuslakivaliokunnan käsittely on kestänyt kohta vuoden. STT kokosi yhteen, mitä tähän mennessä on tapahtunut, mitä tähän mennessä tiedetään ja mitä tapahtuu seuraavaksi.
Viime vuoden joulukuussa 10 opposition kansanedustajaa jätti perustuslain mukaisen muistutuksen, jossa pyydetään perustuslakivaliokuntaa tutkimaan ulkoministerin toimien laillisuus al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden kotiuttamisessa.
Edustajat pyytävät tutkinnan osana tarkastelemaan sitä, onko ulkoministeri Haavisto painostanut virkamiehiä tekemään lainvastaisia päätöksiä. Lisäksi edustajien mukaan on tutkittava, onko prosessi, jossa ulkoministeriö on asettanut uuden erityisedustajan hoitamaan al-Holin asiaa, ollut laillinen. Edustajat pyytävät myös tutkimaan, onko ulkoministeriössä menetelty laillisesti, kun konsulipäällikkö Pasi Tuominen on pyritty siirtämään uuteen tehtävään pois virastaan.
Lisäksi edustajat ovat pyytäneet tarkastelemaan sitä, onko ulkoministeri toiminut lain mukaisesti jättäessään tuomatta asian valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi.
Muistutuksen ovat allekirjoittaneet Mari Rantanen (ps.), Veijo Niemi (ps.), Jari Ronkainen (ps.), Jussi Wihonen (ps.), Tom Packalén (ps.), Heikki Vestman (kok.), Kalle Jokinen (kok.), Kari Tolvanen (kok.), Wille Rydman (kok.) ja Sari Tanus (kd.).
Perustuslakivaliokunnan jäsenistä tutkintaa vaativat Rydman ja Vestman sekä valiokunnan varajäsenistä Tanus.
Helmikuussa perustuslakivaliokunta päätti käynnistää asiasta esitutkinnan ja pyysi valtakunnansyyttäjää tekemään sen. Valiokunnan päätös oli yksimielinen. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä sanoi helmikuussa, että perustuslakivaliokunnan esitutkintapyyntö ei ollut kannanotto sen puolesta, että asia tulisi saattaa valtakunnanoikeuden käsiteltäväksi, vaan kantaa siihen voidaan ottaa vasta esitutkinnan valmistuttua.
Valiokunta katsoi esitutkintakynnyksen ylittyneen yhden asiakohdan osalta. Valiokunta kiinnitti huomiota kysymykseen, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin. Esitutkintapyyntö ei kata siis koko muistutuksen sisältöä.
Esitutkinnan suoritti keskusrikospoliisi KRP. KRP sai heinäkuussa valmiiksi esitutkintansa ja toimitti yli tuhatsivuisen esitutkintamateriaalin perustuslakivaliokunnalle.
Hel singin Sanomien tietojen mukaan poliisi epäilee Haavistoa virka-aseman väärinkäyttämisestä ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Haavisto on esitutkinnassa kiistänyt syytteet.
Perustuslakivaliokunta arvioi mietinnössään sen, onko Haavisto syyllistynyt lainvastaiseen menettelyyn virkatoimessa ja jos on, onko kysymys sellaisesta perustuslain 116. pykälässä tarkoitetusta lainvastaisuudesta, joka voi johtaa syytteen nostamiseen valtakunnanoikeudessa.
Käytännössä siis eduskunta tekee syyteharkinnan.
Kynnys nostaa syyte ministeriä vastaan on korkeampi kuin tavallisen virkamiehen. Syyte ministeriä vastaan voidaan nostaa vain, jos ministeri on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Pelkkä huolimattomuus ei siis riitä. Tavalliselle virkamiehelle riittää pelkkä perusmuotoinen huolimattomuus.
Perustuslakivaliokunta on käsittelynsä aikana kuullut liudan asiantuntijoita sekä Haavistoa ja Tuomista.
Syytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä päättää eduskunnan suuri sali saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton. Syytteen nostamiseen riittää yksinkertainen enemmistö eli jos kaikista 200 kansanedustajasta 101 kansanedustajaa on sitä mieltä, että syyte pitää nostaa, se nostetaan.
Mietintö pyritään samaan suuren salin käsittelyyn mahdollisimman pian sen valmistuttua. Aikaisintaan se tulee suureen saliin seuraavana päivänä mietinnön valmistumisesta, sillä edustajilla täytyy olla aikaa tutustua mietinnön sisältöön. Tällä hetkellä näyttää siltä, että asia tulee suuren salin päätettäväksi vielä tämän vuoden puolella.
Eduskunnassa on otettu koronaviruksen takia käyttöön useita poikkeusjärjestelyitä. Eduskuntaryhmät ovat sopineet, että perusäänestyksissä korkeintaan 56 edustajaa käy äänestämässä. Haaviston syyttämisestä täytyy kuitenkin päästä äänestämään jokaisen edustajan. Tätä varten tehdään erilliset turvajärjestelyt.
Jos eduskunnan suuri sali päättää syytteen nostamisesta, asia etenee valtakunnanoikeuteen. Eduskunta siis antaa syytemääräyksen ja valtakunnanoikeudessa syytettä ajaa valtakunnansyyttäjä. Valtakunnanoikeus on riippumaton tuomioistuin, jossa prosessi etenee jotakuinkin saman kaavan mukaan kuin muissakin tuomioistuimissa. Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on laatia syyte ja nimetä se, mitä hänellä on näyttönä. Puolustus puolestaan esittää omat näkemyksensä ja näyttönsä.
Valtakunnanoikeuden tuomiosta ei voi valittaa.
Valtakunnanoikeudessa ratkaisun Haaviston syyllisyydestä tai syyttömyydestä tekee arvovaltainen jäsenistö. Jäsenistö toimii tuomarin virkavastuulla. Valtakunnanoikeuteen kuuluvat korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen puheenjohtajana sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi ja kolme virkaiältään vanhinta hovioikeuden presidenttiä sekä viisi eduskunnan valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on neljä vuotta.
Eduskunnan valitsemia jäseniä ovat varatuomari, kansanedustaja Johannes Koskinen, oikeustieteen kandidaatti Ritva Viljanen, varatuomari, kansanedustaja Leena Meri, oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Antti Häkkänen ja asianajaja Anssi Kyllönen.
Koskinen ja Häkkänen ovat myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniä ja Meri on varajäsen. Häkkänen ja Meri ovat ilmoittaneet, etteivät osallistu Haaviston asian käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Koskinen on puolestaan ilmoittanut, ettei hän osallistu valtakunnanoikeuden käsittelyyn, jos Haaviston tapaus etenee sinne.