Haavisto esitteli Nato-lain eduskunnalle – "Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä kyky vahvistuu"
Naton jäsenyys laajentaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja tilannekuvaa Euroopan turvallisuudesta, sanoo hallituksen esittämän Nato-jäsenyyslain eduskunnalle esitellyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
– Naton jäsenenä tulemme olemaan mukana päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Samalla Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä kyky vahvistuu, Haavisto painotti.
Haaviston mukaan Naton jäsenenä Suomi ylläpitää ja kehittää jatkossakin vahvaa omaa puolustuskykyä.
– Suomi päättää edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista. Nato-jäsenyytemme antaa uusia mahdollisuuksia EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämiselle sekä pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle. Suhteemme vahvistaminen Yhdysvaltoihin ja muihin keskeisiin kumppaneihimme saa uuden kanavan.
Ulkoministerin mukaan kaikki Suomen ulkopolitiikan pitkässä linjassa ei kuitenkaan muutu.
– EU, johon myös iso osa Naton jäsenistä kuuluu, säilyy jatkossakin Suomen ulkopolitiikan tärkeimpänä viitekehyksenä ja vaikutuskanavana.
Suomi edistää Haaviston mukaan jatkossakin ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa.
– Korostamme kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä ja kansainvälisen oikeuden noudattamista. Jatkamme työtämme aktiivisena rauhanvälittäjänä.
Haaviston mukaan hallitus on arvioinut, että eduskunnan on oikeudellisesti mahdollista käsitellä hallituksen esitys ennen kuin kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Suomen liittymisen.
– Vastaavasti ovat aiemmin toimineet myös Tšekki, Montenegro ja Pohjois-Makedonia.
Hallitus esittää, että eduskunnan päätös sopimuksen hyväksymisestä voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä. Hallitus katsoo myös, että Pohjois-Atlantin sopimus on Suomen täysivaltaisuuden ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen kannalta ongelmaton ja että kyse ei ole merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle.
Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymisen ei katsota vaikuttavan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekojärjestelmään, maanpuolustusvelvollisuuteen eikä tasavallan presidentin tehtävään Puolustusvoimien ylipäällikkönä, Haavisto selvitti.
Ulkoministeri huomautti, että Suomen liittymispöytäkirjan on nyt ratifioinut 28 valtiota 30:stä.
– Teemme joka päivä työtä kahden viimeisen ratifioinnin loppuun saattamiseksi. Viesti Naton jäsenmailta meille on ollut, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vahvistaa liittokuntaa ja lisää turvallisuutta, ulkoministeri summasi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) näki, että Suomen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien.
Siirtyminen kumppanista jäseneksi edellyttää Kaikkosen mukaan puolustushallinnossa uudistuksia, jotka liittyvät puolustuspolitiikkaan ja sotilaalliseen puolustusjärjestelmään, henkilöstöön, resursseihin, lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen.
– Tämä työ on jo käynnissä, mutta käytännössä, jotta saadaan kaikki valmiiksi, kyllä siihen varmaan useampi vuosi menee.
Kaikkosen mukaan samalla Natokin on muutoksessa. Nato vahvistaa pelotetta ja puolustusta vastatakseen heikentyneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin.
– Tässä Naton puolustussuunnitteluprosessissa keskeistä on tasapuolinen taakan- ja vastuunjako jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltioiden odotetaan panostavan resursseihinsa nähden kohtuullisella tavalla Naton yhteisiin tarpeisiin.
Puolustusministerin mukaan Naton jäsenenä Suomikin osallistuu joihinkin rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Osallistumisesta linjataan erikseen kansallisesti.
– Näiden päätösten aika ei ole vielä tässä vaiheessa, mutta esimerkkejä Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävistä ovat liittokunnan yhteisesti hoitamat ilmatilan valvontaan ja turvaamiseen liittyvät tehtävät, Naton pysyvien merivoima- ja miinantorjuntaosastojen toiminta sekä sotilaallinen läsnäolo itäisissä jäsenvaltioissa.
Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa Kaikkosen mukaan valmiutta ja puolustuskykyä.
– Näillä tehtävillä on keskeinen rooli myös Naton koheesion ja solidaarisuuden vahvistamisessa, puolustusministeri muistutti.