Haatainen: Työ paikallisen sopimisen edistämiseksi jatkuu
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoo, että valitettavasti paikallista sopimista käsitellyt kolmikantainen työryhmä ei saanut ratkaisua aikaiseksi keskiviikkona. Työryhmä jatkaa Haataisen mukaan edelleen ratkaisun hakemista.
– Siellä ovat näkemykset kovasti erillään, Haatainen sanoo.
Hänen mukaansa kolmikantaisen ryhmän työ jatkuu. Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran perjantaina. Hän huomauttaa, että työryhmä jatkaa asian setvimistä koko hallituskauden ajan.
– Toivon, että sieltä löytyy ratkaisun eväitä, ja siellä päästään asiassa eteenpäin.
Työryhmällä ei ollut antaa yhteistä esitystä työllisyyden edistämisen ministeriryhmälle tänään.
Tulosta ei tullut. Voin luonnehtia, että tuli mahalasku. Näin kiteyttää Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen paikallisen sopimisen lisäämistä pohtineen kolmikantaisen työryhmän karille ajautuneet neuvottelut.
– Tämä on iso pettymys, kun töitä on tehty koko vaalikausi, mutta mitään olennaista ei ole saatu aikaan. Tämä oli odotettua, mutta valitettavaa, koska yritykset tarvitsevat työpaikkasopimista pystyäkseen menestymään kilpailussa, Pentikäinen sanoo STT:lle.
Viime vaiheessa työryhmän pöydällä oli työministeri Haataisen valtiosihteerin Ville Kopran valmistelema kaksivaiheinen esitys, mutta se kaatui työnantajia edustavien Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vastustukseen.
Pentikäisen mukaan Yrittäjien ja EK:n oli mahdoton hyväksyä mallia, koska se olisi tarkoittanut luottamusmiespakkoa yleissitovaan kenttään.
– Jos luottamusmiesjärjestelmä olisi tuotu lakiin, olisi syrjäytetty järjestäytymättömien ja johonkin muuhun kuin työehtosopimuksen neuvotelleeseen liittoon kuuluvien työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.
Aineksia jatkovalmisteluun voisi Pentikäisen mukaan vielä löytyä työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellusta vastauksesta eduskunnan viime kaudella antamaan lausumaan paikallisesta sopimisesta. Hänen mukaansa vastaus on käsitelty työryhmässä.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan järjestön tavoitteena oli tasavertaisen neuvotteluaseman turvaaminen myös järjestäytymättömien yritysten kentässä.
– Meille ei käy, jos järjestäytymättömät työnantajat asetetaan parempaan asemaan kuin järjestäytyneet, Eloranta sanoo.
Hän korostaa, että hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen edistämisestä työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta on keino viedä asiaa eteenpäin.
Elorannan mukaan ratkaisua on vaikea löytää, jos työnantajapuolella ei ole halua liikkua omista kannoistaan.
– Olemme valmiit edelleen jatkamaan keskustelua, Eloranta kertoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiain johtaja Markus Äimälä kertoo, että lisäajan kuluessa pyritään saamaan joku ratkaisu aikaan.
Neuvottelujen kariutuminen tässä vaiheessa oli EK:lle iso pettymys.
Äimälän mukaan sovun tiellä oli kaksi asiaa, joita työantajapuoli pitää välttämättöminä muutoksina. Ensimmäinen on eri yritysten erilainen kohtelu. Järjestäytymättömissä yrityksissä on kielto tehdä työehtosopimuksia muiden kuin luottamusmiesten kanssa
– Mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia pitäisi olla mahdollista riippumatta siitä onko yritys järjestäytynyt vai järjestäytymätön, Äimälä korostaa.
Toinen asia on, että reippaasti yli puolessa yrityksistä ei hänen mukaansa ole lainkaan luottamusmiehiä. Hänen mukaansa on kestämätön tilanne, että yli puolet yrityksistä jää paikallisen sopimisen ulkopuolelle.
– Jos luottamusmiestä ei ole, sopimuksia ei voi tehdä.
Hallitus on kaivannut työmarkkinajärjestöiltä linjauksia viimeistään huhtikuun puoliväliriiheen.
Yhteinen tavoite on ollut, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voitaisiin lisätä myös yleissitovia työehtosopimuksia noudattavissa järjestäytymättömissä yrityksissä. Suurin hankaus työryhmän työssä olikin, millä pelisäännöillä mahdollisuuksia laajennettaisiin.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.
Yrittäjät ja EK ovat ajaneet työryhmässä mallia, jossa olisi poistettu kaikki laissa olevat sopimisen kiellot järjestäytymättömiltä yleistä työehtosopimusta noudattavilta yrityksiltä ja mahdollistettu sopiminen luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa.
– Se toteuttaisi yrittäjien ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja myös eduskunnan ponnessa (viime vaalikaudella) esittämän tahdon, Pentikäinen sanoo.
Esillä olleessa mallissa ensimmäisessä vaiheessa keskusjärjestöt olisivat suositelleet omia jäsenliittojaan tekemään muutoksia työehtosopimuksiin seuraavalla laajalla tes-kierroksella.
Keskeisin niistä olisi ollut suositus, jonka mukaan alle 10 hengen yrityksissä sopijaosapuolena olisi voinut toimia koko henkilöstö yhdessä.
– Me ei uskota suosituksiin, niillä ei ole ollut tähänkään asti vaikutusta, EK:lla ei ole sääntöjensä puolesta edes mahdollisuutta antaa suosituksia, Pentikäinen tyrmää.
Jos tes-muutokset olisi viety suositusten mukaisesti läpi, toisessa vaiheessa olisi uusittujen työehtosopimusten kautta avattu samanlainen mahdollisuus myös järjestäytymättömien työnantajien yleissitovalle kentälle tekemällä tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Ehdotettu ratkaisu oli samantapainen kuin Juha Sipilän (kesk.) kaudella Suomen Yrittäjien tyrmäämä niin sanottu kiky-kompromissi.
Mallissa oli tiettävästi myös muita työnantajille hankalia asioita, kuten että työehtosopimuksissa olisi sovittu henkilöstön tulkintaetuoikeudesta ristiriitatilanteessa.
