EU-maiden johtajat vaativat lisätoimia Valko-Venäjän siirtolaispainostukseen vastaamiseksi

EU-huippukokous

Brysselissä EU-huippukokous on päättynyt. EU-maiden johtajat keskustelivat tänään pitkään muuttoliikkeestä. Esillä oli muun muassa hankala tilanne Valko-Venäjän vastaisilla EU-rajoilla, joille on viime kuukausien aikana tullut runsaasti siirtolaisia.

EU on syyttänyt Valko-Venäjää ihmisten käyttämisestä painostukseen ja kutsunut ihmisten usuttamista rajalle hybridihyökkäykseksi.

Huippukokouksen päätelmissä EU-maiden johtajat toteavat, että EU vastaa Valko-Venäjän toimiin lisärajoituksilla kiireisesti. Valmistelussa on ollut uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita.

EU on aiemmin asettanut pakotteita muun muassa Valko-Venäjän itsevaltaista johtajaa Aljaksandr Lukashenkaa ja tämän lähipiiriä vastaan. Pakotteet sisältävät varojen jäädytyksiä sekä matkustuskieltoja. Lisäksi EU on kohdistanut talouspakotteita Valko-Venäjälle tärkeisiin vientituotteisiin.

Aiempien pakotteiden perusteina ovat olleet muun muassa Lukashenkan vilpillinen julistautuminen vaalien voittajaksi, ihmisoikeusrikkomukset, kansalaisyhteiskunnan sorto sekä maan toimet, kun se pakotti toukokuussa Ryanairin matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin.

Muuttoliike on vaikea puheenaihe EU-maille, ja huippukokouskeskustelukin venyi tuntien mittaiseksi. Valko-Venäjän lisäksi esille nousi muun muassa Turkin tilanne. Huippukokouspäätelmissä EU-johtajat vetoavat Turkkiin, jotta vuoden 2016 pakolaissopimus toteutettaisiin täysimittaisesti.

EU ja Turkki solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa EU lupasi tukea rahallisesti pakolaisia Turkissa, jotta Turkki ottaisi takaisin Kreikkaan pyrkineitä turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia.

Huippukokouksessa keskusteltiin myös siitä, miten voitaisiin vähentää turvapaikanhakijoiden liikkumista EU-maiden välillä, mutta samalla varmistaa tasapainoinen vastuunjako tulijoista.

EU-komissio esitteli viime vuonna suuren maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen. EU-maat eivät ole päässeet sopuun kannastaan uudistukseen, ja neuvottelut siitä ovat edenneet hitaasti.

Jäsenmaat ovat olleet esimerkiksi eri linjoilla sen suhteen, miten uudistuksen kanssa pitäisi edetä. Osa jäsenmaista haluaisi viedä uudistukseen kuuluvia lakeja läpi yksi kerrallaan, toiset pitävät olennaisena, että lakipakettia ei rikota, vaan iso kokonaisuus pidetään yhtenäisenä läpi käsittelyn.