EU-maiden johtajat keskustelevat uusista pakotteista Venäjää vastaan
EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään Brysseliin EU-huippukokoukseen, jossa keskustellaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä keinoista tukea Ukrainaa vaikeassa tilanteessa.
Huippukokouksessa vierailee Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden, joka on parhaillaan Euroopassa. Myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin odotetaan keskustelevan johtajien kanssa videoyhteyden välityksellä.
Suomea kokouksessa edustava pääministeri Sanna Marin (sd.) ennakoi, että keskustelua käydään uusien pakotteiden asettamisesta Venäjää vastaan. EU:ssa on jo valmisteltu lisäpakotteita, ja aiemmin EU on langettanut useita pakotekierroksia Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan.
Kaksipäiväisessä huippukokouksessa keskustellaan myös energiakysymyksistä, ja Marinin mukaan energiapolitiikka saattaa nousta kokouksen keskeisimmäksi teemaksi.
Toissa viikolla järjestetyssä epävirallisessa huippukokouksessa Ranskan Versailles’ssa EU-maiden johtajat linjasivat, että EU:n tulisi pyrkiä eroon venäläisestä tuontienergiasta mahdollisimman pian.
– Irrottautuminen venäläisestä tuontienergiasta on tämän kokouksen tärkeimpiä kysymyksiä, Marin sanoi keskiviikkoiltana.
Pakotteilla pyritään luomaan painetta Venäjää vastaan niin, että sotatoimet Ukrainassa saataisiin päätökseen. Pakotteiden toimivuuden kannalta kansainvälinen yhteistyö on ollut tärkeää.
EU-huippukokouksessa johtajien odotetaankin keskustelevan myös Kiinan roolista, sillä EU:n ja Kiinan välinen huippukokous järjestetään huhtikuun alussa.
Pääministeri Marin kuvailee tähän mennessä tehtyjä taloudellisia toimia ja asetettuja pakotteita ennennäkemättömän koviksi.
– Ovatko ne riittävät – sitä emme vielä tiedä. Suomi on valmis lisätoimiin ja olemme tämän hyvin avoimesti kertoneet aiemmissa kokouksissa, Marin sanoi.
Marinin mukaan Suomi on valmis myös energiatuontiin kohdistuviin pakotteisiin. Marin on aiemminkin sanonut, että EU:n tulisi lopettaa Venäjän sotatoimien rahoittaminen energiaostoilla.
Osa EU-maista on kuitenkin varsin riippuvaisia venäläisenergiasta.
– Energiakysymys on eri jäsenmaille erilainen ja hyvin hankala ratkaistavaksi, Marin totesi.
Marin pitää hyvänä sitä, että komissio on tehnyt uusia ehdotuksia energiakysymyksen ratkaisemiseksi. Yksi niistä on työryhmän perustaminen maakaasun yhteishankintoja varten.
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Euroopassa kipuiltiin nopeasti kohonneiden energian hintojen vuoksi.
Osa EU-maista haluaisi hillitä kehitystä hintakaton avulla. Marinin mukaan hintakattoa ei kannata suoriltaan tyrmätä, mutta eri ehdotusten vaikutukset on arvioitava tarkkaan.
– Me emme halua sellaisia toimia, jotka aiheuttavat markkinahäiriöitä tai vaikeuttavat tätä tilannetta entisestään.
Pääministeri Marin ei odota, että huippukokouksessa käytäisiin laajaa keskustelua mahdollisista elvytystoimista talouden tukemiseksi, kun energia- ja puolustusmenot kasvavat.
Koronakriisin aikana EU-maat sopivat 750 miljardin euron elpymispaketista talouden tukemiseksi. Marinin mukaan Suomi suhtautuu kriittisesti mahdollisten uusien elvytysvälineiden rakentamiseen.
– Suhtaudumme kielteisesti, täysin yksiselitteisen kielteisesti tällaisiin avustusmuotoisiin välineisiin, Marin sanoi.
Marin kertoo ymmärtäneensä, että Saksa ajattelisi elvytyskysymyksestä hyvin samalla tavalla kuin Suomi.
Brysselissä on tiivis kansainvälisten kokousten päivä, sillä EU-huippukokousta edeltävät sotilasliitto Naton ylimääräinen huippukokous ja G7-maiden kokous, joissa keskustellaan myös Ukrainasta.
EU-huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin mukaan Ukrainan tukemista on jatkettava niin humanitaarisella, poliittisella, taloudellisella kuin materiaalisella tasolla.
– Ukrainan kansa on urheasti noussut puolustamaan maataan. Mutta humanitaariset tarpeet Ukrainassa kasvavat ripeästi. Miljoonat ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja jättämään läheisensä taakseen, Michel totesi huippukokouksen kutsukirjeessä.