EU-maat eivät onnistuneet Unkarin taivuttelussa Ukrainan lainapaketin taakse
EU-maat eivät onnistuneet Unkarin taivuttelussa Ukrainan 90 miljardin euron lainapaketin taakse Brysselin EU-huippukokouksessa.
Asia käy ilmi Eurooppa-neuvoston torstaina julkistamista huippukokouksen Ukrainaa koskevista päätelmistä, joita asettui kannattamaan vain 25 unionin 27 jäsenmaasta.
STT:n tietojen mukaan kaksi päätelmien ulkopuolelle jäänyttä maata olivat Unkari ja Slovakia.
Unkarin pääministeri Viktor Orban sanoi huippukokoukseen saapuessaan, että lainapaketti on riippuvainen Ukrainan läpi kulkevan Druzhba-putken öljytoimitusten käynnistymisestä.
– Unkarin kanta on hyvin yksinkertainen. Me olemme valmiit tukemaan Ukrainaa, kun me saamme öljymme, jonka tulon Ukraina estää, Orban sanoi toimittajille.
Ukrainan kautta kulkeva Druzhba-putki vaurioitui Ukrainan mukaan Venäjän iskussa tammikuun lopussa, minkä vuoksi venäläisen öljyn toimitukset Unkariin ja Slovakiaan pysähtyivät.
Unkari ja Slovakia ovat syyttäneet Ukrainaa tahallisesta viivyttelystä öljyputken korjaamisessa ja toimitusten uudelleenaloittamisessa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) moitti torstaina Orbanin toimintaa sietämättömäksi.
EU-maiden johtajat sopivat Ukrainan 90 miljardin euron lainapaketista ja uusimmasta Venäjän vastaisesta pakotepaketista joulukuisessa huippukokouksessaan, mutta Orbanin takia paketit eivät ole toteutuneet.
– Orbanin toiminta on sietämätöntä, koska meillä oli sopimus. Hän on pettänyt tässä suhteessa kollegansa ja käyttää Ukrainan hätää hyväksi omassa vaalityössään, Orpo sanoi saapuessaan EU-huippukokoukseen.
Orpon mukaan EU-maiden johtajien on toimittava syntyneessä tilanteessa nyt viisaasti, etteivät he toimillaan tue Orbanin vaalityötä.
Unkarissa on parlamenttivaalit huhtikuun puolivälissä. Puolueettomien kannatuskyselyjen mukaan Orbanin haastajan Peter Magyarin Tisza-puolue olisi voittamassa Orbanin Fidesz-puolueen vaaleissa.
Orpon mukaan Ukrainan tukemisessa on päästävä eteenpäin niin pian kuin mahdollista, sillä maa tarvitsee lisärahoitusta viimeistään huhtikuussa.
– Tarvittaessa pitää löytää siltarahoitusta, Orpo sanoi.
Ukrainan tukemisen lisäksi EU-huippukokouksessa keskusteltiin torstaina muun muassa Lähi-idän sodasta ja energian hinnoista.
Orpon mukaan EU-maat pyrkivät kokouksessa muodostamaan yhteistä eurooppalaista suhtautumista Lähi-idän kriisiin.
Orpolta kysyttiin Brysselissä Suomen mahdollisesta osallistumisesta meriliikenteen turvaamisoperaatioon Iranin sulkemassa Hormuzinsalmessa. Orpolla ei ollut tietoa, että Suomea olisi pyydetty vielä mukaan tällaiseen operaatioon.
Iltalehden mukaan Suomea ollaan pyytämässä mukaan Hormuzinsalmen kauppamerenkulun turvaamiseen. Operaatio ei olisi Nato-johtoinen, vaan päävastuun ottaisivat britit ja ranskalaiset. Pyrkimyksenä on muodostaa ”halukkaiden koalitio” tehtävää hoitamaan.
Orpo ei lähtenyt arvioimaan sitä, millä tavoin Suomi voisi mahdolliseen operaatioon osallistua ja voisiko Suomi mahdollisesti osallistua esimerkiksi miinanraivaukseen Hormuzinsalmessa.
– Jos kauppamerenkulun turvaamiseen syntyy joku operaatio, niin silloin voidaan harkita ja katsoa, millaista osaamista meillä olisi siihen tarjota, Orpo sanoi.
– Kauppamerenkulku on iso kysymys Suomen näkökulmasta, koska koko maailmantalous kärsii ja Suomen talous kärsii ja suomalaiset ihmiset ja kodit maksavat siitä, mitä pahemmaksi tämä konflikti yltyy, pääministeri jatkoi.